Solidaarisuushankkeista uutta meininkiä

Viime vuonna kannustimme ja sparrasimme järjestömme toimijoita hakemaan solidaarisuusprojekteja EU-rahoituksella ja tulosta syntyi. Jopa neljä nuorisoseuraa sai rahoituksen hakemalleen projektille. Millaisia ovat heidän kokemuksensa projektien toteutuksesta? Haastateltavina olivat Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissin Aarni Auerniitty, Saimaan Nuorisoseurojen Tuija-Liisa Leino, Mikkelin seudun Nuorisoseuran tiimiläiset Taneli Arosara, Jere Suomala ja Veli-Pekko Häkli sekä Jyväskylän seudun Nuorisoseuran Veera Henttonen.

Mistä ajatus projektiin syntyi?

“Teatterimme Kulissi oli ollut ilman omaa toimitilaa, mikä aiheutti haastetta kovassa nousukiidossa olevalle toiminnalle ja paineita erityisesti lasten ja nuorten toiminnan toteuttamiseksi. Yhdistykseltä oli myös tiedusteltu mahdollisuuksia osallistua kevyemmin teatteritoimintaan, ja hankkeen työpajat loivat mahdollisuuden pistemäisempään osallistumiseen”, kertoo Aarni Auerniitty.

“Idea lähti liikkeelle Nuoret Vaikuttajat -tapaamisessa, missä pidettyjen keskusteltujen kautta meillä heräsi yhteinen kiinnostus podcast-tuotantoa kohtaan”, muistelee Veera Henttonen.

Mitä aiotte tehdä tai olette jo tehneet?

“Vuoden mittaisen projektin aikana toteutetaan työpajoja eri teatterin osa-alueista mm. käsikirjoittamisesta, ohjaajan työstä ja naamioteatterista sekä nuorten omia teatteriproduktioita. Ensimmäinen nuorten teatteriproduktio sai ensi-iltansa marraskuussa, ja sillä pyritään mukaan myös Ramppikuume-festivaalille. Sen rakentamista tukivat syksyllä toteutetut työpajat, ja kokonaisuus rakentui nuorten itsensä kirjoittamista ja ohjaamista näytelmistä. Toisen näytelmäprojektin ensi-ilta häämöttää toukokuulla, ja tässä produktiossa mukana ovat Kulissin kuorolaiset, ja se yhdistääkin teatteria ja musiikkia. Kaikkiaan projekti on sulahtanut hienosti osaksi yhdistyksen toimintaa”, kertoo Aarni.

“Lähdemme suunnittelemaan ja tuottamaan yhteensä kymmenen podcast-jaksoa vuoden 2023 aikana. Jaksojen teemat vaihtelevat meidän mielenkiintojemme mukaan. Punaisena lankana on nuorten äänen ja näkökulmien esiintuominen”, kuvaa Veera.

“Nuorten taiteellisen mielen ilmaus -projektimme kehittää kulttuurista harrastustoimintaa Mikkeliin ja tuo nuorten äänen kuuluviin. On kyllä jännä fiilis, en ole ennen ollut tällaisessa mukana. Hyvä, että pääsee tätä kautta vaikuttamaan oman paikkakunnan harrastustoimintaan. Hyvällä fiiliksellä lähdetään liikkeelle!”, kertoo Veli-Pekko Häkli.

Miltä projektin haku ja hallinto tuntui?

“Saimme Opetushallitukselta varsin positiivista palautetta ja 83/100 pistettä hakemuksestamme. Saatu rahoituspäätös oli oikein positiivinen yllätys. Portaali näyttää pelottavammalta, kuin mitä se lopulta on ja virheilmoituksista ei tarvitse huolestua. Raportoinnin osalta projekti on itseasiassa suhteellisen kevyt, huomattavasti kevyempi, kuin mikä mielikuva itsellä oli ennen”, vastaa Aarni.

“Hakeminen oli yllättävän helppoa, vaikka kyllä siihen aikaa sai kulutettua. Kysymykset olivat helppoja, koska ne liittyivät vahvasti meidän ajatuksiin ja tavoitteisiin. Oli hyvä joutua jo hakuvaiheessa hahmottamaan projektin etenemistä tarkemmin”, kuvaa Veera.

“Nuorisoseurojen sparraus ja valmiiden lomakepohjien käyttäminen auttoi hakemisessa, vaikka moni asia hakuvaiheessa tuntui vaikealta. Opetushallitus järjestää avustuksen saaneille Teams-koulutusta, jossa avataan hankkeen hallinnointia ja ohjeistetaan projektin toteutuksessa. Ja ainahan apua voi myös kysyä”, iloitsee Tuija-Liisa Leino.

Missä menette nyt? Miten teillä on mennyt?

“Projekti on mahdollistanut toiminnan, jota emme muuten olisi voineet tehdä. Olemme saaneet positiivista palautetta osallistujilta. Mukana on ollut uusia nuoria ja työpajat ovat olleet erittäin suosittuja. Olemme saaneet tukea sekä nuorisoseuroilta että Opetushallituksesta eli hommaa ei tosiaan ole tarvinnut tehdä yksin”, kertoo Aarni.

“Olemme saaneet porukan kasaan ja pitäneet ensimmäisen kokouksen. Lähdemme käynnistelemään tuotantoa alkuvuodesta”, vastaa Veera.

“Mikkelissä olemme kokoontuneet ydinryhmällä ja aloittaneet aikataulutuksen ja rekrytoinnit sekä viestinnän suunnittelun. Nyt on hyvä pöhinä ollut valmisteluissa. Olen tykännyt olla mukana hankkeessa ja tämä on ollut tosi antoisaa myös opiskelujen puolesta”, kertoo Taneli Arosara.

“Sitoutuneet nuoret tekivät hyvää työtä jo hakuvaiheessa ja homma on jatkunut sujuvasti toteutukseen. Ryhmään on tullut lisää nuoria mukaan. On hienoa, että Pieksämäen kunta tukee myös osaltaan ryhmän projektia”, kertoo Tuija-Liisa.

Minkä vinkin antaisitte projektia suunnittelevalle porukalle?

Aarni: “Hakemus kannattaa joukkoistaa ja jakamalla vastuita työ ei ollut kenellekään kohtuuton.”

Veera: “Ei kannata pelästyä EU-byrokratiaa. Hakeminen on helppoa, kunhan porukka ja idea löytyy.”

Jere: “Välillä jännittää, mutta yhdessähän tässä tehdään, niin luotan että hyvin menee!”

Tuija-Liisa: “Nyt saamme hyvän kokemuksen, minkä avulla on myös helppo innostaa uusia toimijoita alueelta hakemaan hanketta. Avustus on hyvän suuruinen, ja sillä voidaan saada paljon aikaan!”

Kuva Roki Björnholm