NuorisoseuratTirvan Nuorisoseurassa on verrytelty improvisaatiotaitoja noin puolen vuoden välein improkurssin muodossa. Kysyimme kurssien vetäjältä teatteri-ilmaisun ohjaaja Sami Sivoselta mitä impro vaatii ja miten sen hyödyt voivat näkyä myös harjoitusten ulkopuolella.
Leikkiä ja luovuutta ilman rajoja
Improvisaatiota käytetään teatteritoiminnassa niin lämmittelyharjoitteena, roolityön kehittämiseen kuin myös yleisön viihdyttämiseen. Mitään ylimääräistä ei tarvita, vain mielikuvitusta ja leikkiin heittäytymistä. “Miun ensimmäiset improvisaatioharjoitukset ulottuvat 2000-luvun alkuun yläkoulun ilmaisutaidon tunneille. Vaikka leikkiminen oli teini-iässä jäänyt vähemmälle, improvisaatio antoi luvan siihen. Sai keksiä ja hupsutella kavereiden kanssa”, Sivonen muistelee.
1990-luvulla Suomeen rantautunut esiintymismuoto elää vahvasti televisio-ohjelma Putouksessa ja ammattilais-improryhmien kuten Stella Polariksen ja Snorkkelin kautta. Nuorisoseuroissa on järjestetty monenmuotoisia Improliiga-turnauksia eri puolilla Suomea, joihin ovat osallistuneet teatteriryhmien lisäksi muitakin lajista kiinnostuneita.
Impro kehittää vuorovaikutustaitoja
Improvisaatiosta löytyy apua moneen asiaan, sillä yllättäviä tilanteita tulee päivittäin vastaan.
“Jos on totuttanut itsensä olemaan hetkessä, vaikuttumaan, kuulemaan ja reagoimaan, eivät yllättävätkään tilanteet saa jäätymään. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät harjoitellessa. “Joo, ja…” ajattelusta on varmasti hyötyä monenlaisissa tilanteissa, eli kuulee ja hyväksyy toisen ehdotuksen ja vie sitä eteenpäin. Kielteisyys ja ideoiden tyrmääminen ei sovi hyvin improvisaatioon, joten myös positiivinen asenne voi lisääntyä.”
Vaikka Sivosella löytyy vuosien kokemus improvisaatiosta, on hänelläkin silti valtavasti vielä opittavaa. “Lajista löytyy ammennettavaa vuosikymmeniksi. Suosittelen käymään eri kouluttajien kursseilla, sillä jokaisella on varmasti erilainen tulokulma improvisaatioon ja sen hyödyntämiseen.”
Kaikki kohtaukset eivät ole komediaa
Improvisaation ei tarvitse olla lähtökohtaisesti hauskaa, mutta monesti kohtauksissa tapahtuva ideoiden hyväksyntä voi viedä tilannetta katsojan kannalta koomiseen suuntaan.
“Esiintyjän kannattaa elää hetkessä, eikä lähteä miellyttämään tai naurattamaan yleisöä. Olen saanut olla näkemässä vahvoja draamakohtauksia, jotka ovat herkistäneet, ja vain koska esiintyjät eläytyivät kohtaukseen ja tekivät siitä todellista”, Sivonen vinkkaa.
Impro vahvistaa tarinankerrontaa
Improvisaatio voi olla isossa osassa myös tarina- sekä forumteatteria. Lähtökohtana improvisoidulle kohtaukselle voi olla yksi sana, tunnelma, paikka tai sitten ei mikään. Esiintyjä alkaa kuvittaa tilannetta ilmaisullaan ja siihen liittyy mukaan seuraava esiintyjä. Mitään ennakkosuunnittelua ei tarvita, kun luotetaan, että molemmat vaikuttuvat toistensa tekemisestä.
“Tero Sarkkisen sanomana eräs erittäin hyvä ohje esiintymiseen on jäänyt miulle mieleen; yritetään saada toisemme näyttämään hyvältä näyttämöllä. Silloin molemmat näyttävät hyvältä.”
Kirjoittaja
Sami Sivonen
Suvi Rautsiala
Essi Roisko