Keppihevosharrastuksella vanhentuneita asenteita vastaan

Hengästynyt nauru raikuu, kun äiti hyppii kahden lapsensa peränsä keppihevosesteitä Mäki-Matin perhepuistossa Jyväskylässä. ”Oliko hauskaa?” “Oli! Ja yllättävän raskasta!” Päivä on pilvinen, mutta tunnelma loistaa aurinkoa, kun lapset ja aikuiset kokeilevat yhdessä.

Luovasti liikkuen -hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs kohtasi Suomen Keppihevosharrastajien yhdistyksen puheenjohtaja Julia Mikkosen ja muita yhdistysaktiiveja ensimmäisen kerran huhtikuussa 2024. Keskustelun kuluessa puheeksi nousivat nuorten harrastajien kohtaamat haasteet, jotka liittyivät lähes poikkeuksetta aikuisten asenteisiin. Kävi ilmi, että keppihevosharrastusta pidetään edelleen vain lasten leikkiharrastuksena, ja että useiden perheiden viesti harrastavalle lapselleen on se, että harrastus täytyy teini-ikään tai viimeistään aikuisuuden kynnykselle tultaessa lopettaa.

Mitä aikuisen mielessä liikkuu, kun lapsi valitsee harrastaa jotakin sellaista, mistä aikuinen ei ehkä itse ole kiinnostunut? Millaisia asenteita aikuinen – opettaja, valmentaja, vanhempi, ohjaaja – välittää lapsille ja nuorille, ja minkälainen vaikutus asenteilla on lasten ja nuorten omaan harrastusintoon?

Yhteistyössä Luovasti liikkuen ja Suomen Keppihevosharrastajien yhdistys valmistelivat vaikuttamiskampanjan otsikolla #VapausHarrastaa. Näkyvin osa kampanjaa olivat aikuisten keppihevosradat, joille lapset olivat tervetulleita näyttämään esimerkkiä ja antamaan aikuisille ohjeita. Kampanjan puitteissa kierrettiin kesällä 2024 keskisuomalaisissa kesätapahtumissa ja -kohteissa yhteensä seitsemässä eri paikassa. Tavoitteena kampanjalla oli lisätä lajin tunnettuutta ja keskusteluttaa aikuisia lasten ja nuorten harrastustoimintaa koskevissa kysymyksissä.

Keppihevosradat tuulettivat ennakko-odotuksia

Kokeiltuaan keppihevosrataa yhteensä 74 aikuista täytti lasten ja nuorten harrastustoimintaa koskevan kyselyn. Lähes jokainen kyselyyn vastannut kertoi pitäneensä hauskaa keppihevosradalla, ja neljä viidestä vastaajasta kertoi oppineensa jotakin uutta. Kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että lasten ja nuorten harrastukset ovat erittäin tai melko tärkeitä. Suurimmaksi esteeksi lasten ja nuorten harrastusten tukemisessa koettiin ajan puute. Näin totesi noin kolmannes kyselyyn vastanneista.

Voisi siis väittää, että lasten ja nuorten harrastuksille löytyy aikuisilta tukea ja ne koetaan merkityksellisiksi. Siitä huolimatta keppihevosharrastuksessa todellisuutta on se, että nuoret harrastajat kokevat rajua kiusaamista ja joutuvat perustelemaan harrastusvalintaansa jatkuvasti. Vaikka koulumaailmassa kiusaamisen toteuttavat pääasiassa toiset nuoret, keppihevosharrastajien yhdistyksen aktiivit ovat sitä mieltä, että negatiiviset asenteet muodostavat aikuiset. Kentän laidoilla äänekkäämpiä herjaajia ja kommentoijia ovat aikuiset, jotka nasevia kommentteja laukoessaan tulevat välittääkseen asenteensa myös omille lapsilleen. Lajin vähättelyyn törmää myös lääkärin vastaanotolla, muiden harrastusten parissa ja koulumaailmassa.

Keppihevosurheilu on järjestäytynyttä toimintaa, ja se pitää sisällään tarkat säännöt, valmentajat, tuomarit sekä aluemestaruus- ja SM-kilpailut. Laji on kehittynyt viime vuosina paljon, ja tällä hetkellä tavoitteena ovat myös maailmanlaajuiset kilpailusäännöt, MM-kilpailut – ja lopulta mahdollisesti olympialaiset. Suomalaiset harrastajat ovat tiivis ja toisiaan tukeva yhteisö ympäri maan, ja toiminta on monipuolista ja osallistavaa. Nuorisoseurojen kanssa keppihevosharrastajat laativat tällä hetkellä ohjaajan opasta ja suunnitteilla on myös ohjaajakoulutusta.

Aikuisten asenteilla suuri merkitys

Kesän keppihevosradoilla käyneistä aikuisista noin joka kymmenes kommentoi ”kyllä” väittämään ”mielestäni keppihevosharrastus on lasten, ei nuorten tai aikuisten harrastus”. Tämä tarkoittanee sitä, että noin kymmenesosa aikuisista olisi valmis rajoittamaan lapsensa harrastusintoa lapsen kasvettua nuoruuteen tai mahdollisesti välittää oman asenteensa tässä vaiheessa lapselle.

”Kun on aika vieras laji, eikä tietoa mistään saa!”, sanoi haastateltu urheilija-isä viimeisessä #VapausHarrastaa -tapahtumassa. Olisiko siis aika tarkistaa, mitä omassa vaikutuspiirissä olevat lapset ja nuoret pitävät aidosti tärkeänä, ja luottaa siihen, että nuoret itse tietävät, milloin harrastus tulee tiensä päähän? Aikuinen saa harrastuksesta kuin harrastuksesta tietoa kysymällä ja kokeilemalla – ja hyväksymällä sen, että myös harrastusmaailma kehittyy, halusimme tai emme.

Keppihevosharrastus on monipuolinen laji, jossa yhdistyvät kädentaidot, urheilu, yhdessä tekeminen, sekä luovuus. Harrastuksen juuret ovat Suomessa, jossa se on saanut alkunsa ja inspiraationsa oikeista hevosista. Nykypäivänä keppihevosharrastus on kuitenkin kehittynyt täysin omaksi lajikseen. Suurin osa keppihevosharrastajista on noin 12-25 vuotiaita, joille harrastuksen ainutlaatuinen yhteisö on tärkeässä osassa harrastusta.

Suomen Keppihevosharrastajat

• Suomen Keppihevosharrastajat ry (SKHH) tarjoaa tietoa lajista, ylläpitää virallisia kilpailusääntöjä, SM- Ringin luokkia, aluemestaruuskilpailuita, kouluttaa virallisia kilpailutuomareita, sekä ylläpitää kansainvälistä keppihevosrekisteriä.
• Yhdistystä pyörittävät harrastukselle omistautuneet nuoret, ja yhdistyksen toiminta pyörii pääosin verkossa.
• SKHH ry:n isoin vuosittainen ponnistus on maailman suurimmaksi keppihevostapahtumaksi kasvanut Keppihevosten Suomenmestaruuskilpailut, jossa kilpaillaan niin Suomenmestaruusluokissa, kuin kansainvälisissäkin luokissa.
• Yhdistyksen sivuilta löytyy tapahtumakalenteri, josta voit löytää keppihevostapahtumia lähialueeltasi.

Lue lisää toiminnastamme skhhry.fi ja keppihevostensm.fi.