Teija NikkariKuvittele bileet, jonne tullessa ei tarvitse osata askeleita, mutta silti päädyt tanssimaan hikisenä ja hymyssä suin. Kansantanssijamit ovat yhteisöllistä, matalan kynnyksen tekemistä kansantanssin ja -musiikin maailmassa, johon voi tulla mukaan kuka tahansa.
Kansantanssijamit ovat vapaamuotoista, kuvioivaa paritanssia kansantanssin hengessä – vähän kuin lavatanssit, mutta kansanmusiikin tahdissa ja vapaammalla otteella. Kutsumanimiä on useita: kansantanssijamit, tanssitupa, kamujamit, iltamat. Kaikki kuitenkin jakavat saman ytimen: vapaata tanssia yhdessä toisten kanssa, ilman esiintymispaineita tai tiukkaa tekniikkaa.
“Se on erittäin hyvä sisäänheittotuote kansantanssille. Ei tarvita mitään ennakkotaitoja – saa olla vaikka kaksi vasenta jalkaa”, kertoo Mari Solja, kasvatustieteen maisteri ja pitkän linjan freelance-tuottaja, joka on ollut käynnistämässä ja kehittämässä toimintaa erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Tanssin riemua kaikille
Toiminta on tarkoitettu aivan kaikille – nuorille ja aikuisille, aloittelijoille ja konkareille. Tanssissa ei kilpailla taidoilla vaan keskitytään liikkeeseen ja yhteyteen parin kanssa. Jamien aluksi järjestetään usein yhteen tanssilajiin keskittyvä opastus, jotta alkuun pääsee turvallisesti ja mukavasti.
”Parasta on se, miltä toisen ihmisen keho tuntuu oman kehon kautta. Kuvioilla ei ole väliä, ne ovat vain väline fyysisen läsnäolon ja yhteyden luomiseen”, Solja kuvailee.
Kansantanssijamit ovat levinneet viime vuosina eri puolille Suomea, ja osallistujamäärät ovat kasvaneet kymmenistä jopa yli kahdeksaankymmeneen. Helsingissä, Oulussa, Lahdessa, Joensuussa ja Jyväskylässä tanssitaan jo aktiivisesti ja yhteistyössä on usein mukana paikallisia nuorisoseuroja.
Solja on yksi Kansantanssijamikollektiivi Katajan aktiivijäsenistä. Kataja on Etelä-Suomen uusin nuorisoseura, joka on rakentanut kansanomaisen paritanssin ympärille vahvaa yhteisöä ja tapahtumakulttuuria. Solja on myös tuottanut lukuisia tapahtumia, kuten Tupajamit, Puistokarkelot ja Elokarkelot. Kaiken ytimessä on hänen unelmansa kasvattaa kansanparitanssin kenttä yhtä suureksi ja eläväksi kuin lavatanssi nykyään on.
Yksi konkreettinen askel tätä kohti on ollut Tanssitupa-hanke, jonka toteuttivat Museovirasto ja Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus. Hanke toi vapaan kansanomaisen paritanssin tapahtumia neljään kaupunkiin: Ouluun, Joensuuhun, Lahteen ja Jyväskylään. Jokaisella paikkakunnalla koottiin oma tiimi toteuttamaan Tanssitupia paikalliseen tapaan, mutta Kataja oli mukana mentoroimassa toimintaa ja jakamassa kokemuksia, joita heidän aktiivitoimijansa ovat kerryttäneet jo yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Samalla mietittiin myös tapoja jatkaa toimintaa hankekauden jälkeen.
”Kaikilla paikkakunnilla on ollut hieno meno. Ei tullut mieleenkään, että toiminta lähtisi näin hienosti liikkeelle kaikkialla. Hanke on jo päättynyt, mutta kaikilla paikkakunnilla toiminta jatkuu”, Solja kuvailee.
Miten mukaan tanssijana tai soittajana?
Tanssijaksi pääsee helposti: tule paikalle, etsi tanssipari ja hyppää mukaan. Tanssilajeihin kuuluu muun muassa polska, valssi, masurkka ja sottiisi. Musiikki voi olla elävää tai levytettyä – molemmissa toteutusmuodoissa on oma viehätyksensä.
Joissain jameissa tanssia säestää muusikoista koostuva jamibändi. Tämä asettaa soittajille omat vaatimuksensa.
”Tanssijoihin verrattuna soittajilta vaaditaan enemmän aiempia taitoja. Kappaleiden opettelun lisäksi pitää myös kuunnella tanssijoita, mukautua tempoon ja soittaa oikeanlaista rytmiä”, Solja muistuttaa.
Soittajia tuetaan mukaan muun muassa erilaisissa jamihautomoissa tai syksyllä Helsingissä alkavassa Aino Kinnusen opettamassa jamisoiton ABC -kurssilla, jossa harjoitellaan yhteissoittoa ja reagointitaitoja.
Miten saisimme jamit omalle paikkakunnalle?
Jos oman nuorisoseuran porukkaa kiinnostaa jamien järjestäminen, alkuun pääsee helposti: tarvitaan vain tila, musiikkia, innokkaita tekijöitä ja hieman viestintää.
“Kannattaa ottaa yhteyttä Katajaan. Meillä on kokemusta, ja autamme mielellämme alkuun. Voi kysyä vaikka, millainen opetus toimii aluksi tai miten tehdään taloudellisesti kestävä toteutus”, Solja kannustaa.
Kokeilukulttuuri on tervetullutta: jokainen tanssitupa saa olla tekijöidensä näköinen, kunhan mukana säilyvät yhteisöllisyys, liikkeen ilo ja matala kynnys osallistua.
Musiikki ja tanssi – yhteys, joka tekee taikaa
Tanssin ja soiton vuorovaikutus on monille jamien parasta antia. Kun muusikot ja tanssijat löytävät yhteisen rytmin, syntyy jotain ainutlaatuista.
”Levymusiikkikin toimii hyvin. Sen avulla voi rakentaa helposti tanssittavia settejä eikä tarvita livebändiä”, Solja muistuttaa.
Kansantanssijamit ovat tulleet jäädäkseen. Ne ovat lämminhenkinen ja dynaaminen osa suomalaista kulttuurielämää, jossa kaikki ovat tervetulleita mukaan – omana itsenään, omilla askelillaan.
Ota yhteyttä, hyppää mukaan tanssiin tai soittoon – ja ehkä viet jamit myös oman seurasi lattialle. Ajankohtaiset tapahtumat:
kansantanssijamit.fi
info@kansantanssijamit.fi
Nuorisoseurat