Harrastusviikko kertoi harrastajien, vapaaehtoisten ja ohjaajien tarinat

Idea harrastusviikosta on lähtenyt alun perin nuorten toiveesta saada oman paikkakunnan harrastusmahdollisuudet koululle tai sen lähistöön kokeiltavaksi. Harrastusviikon aikana oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastustoimintaa. Vuonna 2022 kaikkien yhteinen, valtakunnallinen harrastusviikko järjestettiin neljännen kerran.

Viikon aikana esiteltiin nuorisoseuroissa harrastavien sekä vapaaehtoisina ja ohjaajina toimivien ihmisten tarinoita. Tarinoiden päähenkilöinä esiintyivät eri-ikäiset ja monialaisissa toiminnassa mukana olevat nuorisoseuralaiset.

He kuvaavat omaa toimintaansa ja kertovat siitä, miten harrastaminen alkoi mikä saa heidät pysymään mukana ja millaisia asioita siellä on oppinut

Vilja harrastaa tanssi- ja musiikkiliikuntaa Nuorisoseura Motorassa

”3-vuotias Vilja on harrastanut Nuorisoseura Motorassa Tempoa tenaviin -ryhmässä jo muutamana kautena yhdessä äidin kanssa. Nuorisoseuratoiminta oli entuudestaan tuttua, joten oli mukavaa, kun sopiva harrastusryhmä löytyi nuorisoseuroilta. Harrastuksessa Vilja on oppinut mm. motorisia taitoja. Hauskinta on ollut, kun on päässyt kirmaamaan pitkin tanssisalia, temppuilemaan hulavanteilla ja tanssimaan leijailevien huivien kanssa. Vilja on saanut harrastuksen kautta innostuksen ja kimmokkeen tanssimiseen, ja onkin mukavaa, että tanssiharrastusta pystyy jatkamaan samassa seurassa seuraavan ikäluokan ryhmässä. Toivottavasti mahdollisimman moni löytäisi nuorisoseuratoiminnan pariin. Toiminta on antoisaa, laadukasta ja hauskaa!”, kertovat 3-vuotias Vilja ja Katri-äiti.

Rianna valmentaa koripalloa Tikkurila-Seurassa

Tiesittekö, että nuorisoseuroissa harrastetaan myös monipuolisesti liikuntaa ja urheilua? Suurimman liikuntaseuramme eli Tikkurila-Seuran koripallovalmentaja Rianna Soppela valmentaa useita TikS:n tyttöjoukkueita.

“Pelasin omat junnuvuoteni Tikkurila-Seurassa ja pääsin mukaan valmennuskuvioihin TikS:n kesäleireillä. Harrastustoiminnassa tärkeää ovat hyvät tyypit ja hyvä meininki! Se, että näkee, miten ihmiset nauttivat yhdessä olemisesta ja tekemisestä. Valmentajana on tietysti myös mahtavaa nähdä se, miten pelaajat kehittyvät ja ryhmäytyvät tiiviiksi omaksi pieneksi yhteisökseen.

Olen oppinut valmentaessani todella paljon taitoja, mistä on hyötyä ihan jokaisessa arkipäivässä. Yhteistyö- ja empatiataitoja, onnistumisten ja pettymysten käsittelemistä, nopeiden ratkaisujen tekemistä ja vaikka paljon muuta.

Meidän seurassa on tärkeää, että me otamme kaikki huomioon päivittäisessä arjessa. Kaikilla on mahdollisuus olla mukana ja luoda ainutlaatuinen, omanlainen suhde koripalloon ja eritoten omaan joukkueeseen. Kun yksilöt nauttivat ja kokevat olonsa turvalliseksi ja mukavaksi, jokainen joukkueen jäsen saa siitä myös itselleen jotain.”

Mico harrastaa teatteria Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseurassa

Mico Mäenpää harrastaa teatteria seuran alaisuudessa toimivassa harrastajateatteri Retéessä. Viime kesänä Mico näytteli Robin Hoodin roolin koko perheen kesäteatterinäytelmässä. Hän oli mukana myös viime vuoden kesäteatterissa. Tänä vuonna Mico on ollut myös apuohjaajana nuorempien lasten teatterikerhossa.

”Mielestäni harrastamisessa tärkeää on hyvä ryhmähenki ja se fiilis, kun saa tehdä huikeita projekteja mahtavien ihmisten kanssa”, kertoo Mico. Myös toisten ohjaaminen on oppimistilanne itselle: ”Teatteria ohjatessani olen oppinut mm. dramatisointia ja kohtauksien ohjaamista”, Mico toteaa.

Rosanna tanssii Kaustisen Nuorisoseuran Ottosissa

Rosanna Paavola on harrastanut kansantanssia 14 vuotta. ”Tällä hetkellä tanssin Ottosissa. Apuohjaamisessa olen ollut mukana vuodesta 2017 lähtien, ja tänä syksynä aloitan ensimmäistä kertaa ohjaajan hommat.

Harrastustoiminnassa on tärkeää, että jokainen voi tulla harjoituksiin omana itsenään. Ohjaajana on mukavaa nähdä, kun lapset pitävät hauskaa harjoituksissa ja nauttivat esiintymisistä.

Tanssiharrastuksen ja ohjauksen kautta olen oppinut tekemään yhteistyötä erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Lisäksi olen kehittynyt ilmaisussa, ja varmuus omaa tekemistä kohtaan on kasvanut.”

Sara on teatteriharrastaja Tarvasjoelta

Sara Hänninen Tarvasjoelta harrastaa teatteria. ”Taisin aloittaa teatteriurani kahdeksanvuotiaana. Olin muuttanut vuotta aiemmin Tarvasjoelle ja kerroin papalleni haaveestani päästä näyttelemään. Hän vei minut Nuorisoseuran kesäteatterin harjoituksiin, ja kysyimme, löytyisikö minulle roolia. Muistan, kuinka minua jännitti olla ainoa lapsi paikalla treeneissä. Myöhemmin näytelmään otettiin mukaan myös muita lapsia, mutta olin ainoa, joka meistä tälle tielle jäi. Sittemmin minusta tuli Tarvasjoen Nuorisoseuran kesäteatterin vakiokalustoa oltuani mukana kaikissa seuraavissa produktioissa.

Teatterikärpäsen päästyä puremaan oikein kunnolla kokosin myös ystävistäni oman näytelmäporukan. Meitä oli viidentoista 10–12-vuotiaan nuoren ryhmä kasassa, mutta tarvitsimme vielä tilat ja rahoituksen. Kun silloinen johtokunta kuuli aikeistamme, nuorisoseura tarjosi meille mahdollisuuden aloittaa lastenteatteritoiminnan kunnassamme. Siitä lähtien olen ohjannut viikoittain eri-ikäisten lasten ja nuorten ryhmiä sekä toteuttanut neljä värikästä ja vaiherikasta produktiota. Vuosien varrella teatterissamme on ollut näyttelemässä yli 60 lasta ja nuorta, joka on näin ohjaajan näkökulmasta hyvä saavutus ottaen huomioon alueemme pienuuden.

Itse pidän erityisen tärkeänä vapautta ja mahdollisuutta toteuttaa itseään. Esiintymään pääseminen on tietysti teatteritoiminnan iso plussa, mutta mahtavat harjoituskaverit sekä hyvä tekemisen meininki ovat vielä sitäkin suurempia tekijöitä. Sitä yhteishenkeä, mikä teatterilaisten välille syntyy, on lähes mahdotonta sanoin kuvailla. Minulla on myös harrastuksessani vapaus olla täysin oma itseni kaikkine vahvuuksineni ja heikkouksineni.

Nuorisoseuran harrastustoiminnassa erikoisuutena on kokemukseni mukaan eri ikäryhmien ja sukupolvien kohtaaminen. Lisäksi kattojärjestön alla harrastaessa syntyy myös yhteys eri alueiden seurojen ryhmien välille. Ohjaajan näkökulmasta Nuorisoseurojen alla ohjaaminen tarjoaa paljon tukea niin materiaalien, koulutusten kuin vertaistuenkin muodossa. Nuorisoseuroissa harrastamisessa myös valtakunnalliset tapahtumat ovat isossa roolissa.”

Risto ja Eija ovat aktiivisia Mahlun Nuorisoseuran vapaaehtoisia

Aktiivivapaaehtoiset Risto ja Eija Rautiainen ovat seuransa todellisia dynamoja ja mahdollistavat monelle harrastamisen.

”Olen saanut nuorisoseuralaisuuteni jo ”äidinmaidossa”. Todennäköisesti olin Lanneveden Sampolan näyttämöllä jo ennen kuin osasin kävellä. Kotikylälläni kaikki pyöri seurantalon ympärillä. Siellä olivat kylän kaikki nuoret. Siellä kokoonnuttiin porukalla iltaisin erilaisiin harrastuksiin”, Risto kertoo.

Eija taasen kertoo, että hänen ensimmäinen kosketuspintansa oli Uuraisten nuorisoseurantalo. Vuosilukua hän ei muista, mutta harrasti siellä muun muassa kansantanssia ja näyttelemistä.

Muutin 90-luvun alussa silloisen perheeni kanssa Lannevedelle ja lasten harrastusten myötä löysin itseni Sampolasta.”

Risto ja Eija kertovat, että harrastustoiminta on hyvä vastapaino työlle. Risto kertoo harrastaneensa teatteria jo viisikymmentä vuotta, ja juuri nuorisoseurateatteri on saanut hänet alun alkaen liittymään varsinaiseen seuratoimintaan. Sitä kautta työ on sitten painottunut aina enemmän ja enemmän varsinaiseen yhdistystoimintaan. Yksi tärkeä tekijä harrastustoiminnassa on se, että pystyy kehittämään itseään ja toiminta antaa onnistumisen tunteita. Eija kertoo, että nuorisoseura on voimaannuttava ja hyvä yhteisö. Se antaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja sitä kautta saada ystäviä. Nuorisoseuratyö on iloista tekemistä oman kylän hyväksi.

”Näen, että nuorisoseurantalo on koko kylän yhteinen olohuone, jossa pystyy harrastamaan omien mieltymysten mukaan monenlaisia asioita”, Eija kertoo.

Risto ja Eija tuumivat lähes yhteen ääneen, että nuorisoseuralla on matala kynnys, jonne on helppo tulla harrastamaan. Moni nuorisoseura toimii pienillä sivukylillä, ja mahdollinen harrastustoiminta on yleensä varsin pienen matkan päässä kotoa. Moni nuorisoseura tarjoaa harrastuksille myöskin tilat. Nuorisoseuroilla on pitkät perinteet. Harrastuskenttä on laaja, eikä ole keskittynyt vain yhteen asiaan.

Ruuhkaryhmä syntyi halusta saada lisää tanhua elämään

Nuorisoseuroissa voivat myös aikuiset harrastaa, ja myös uusia nuorisoseuroja saattaa syntyä yhteisen harrastamisen äärelle.

Ruuhkaryhmä syntyi vuonna 2022, kun joukko kansantanssijoita eri puolilta Suomea halusi saada lisää tanhua elämäänsä. Niinpä he perustivat Ruuhka-Suomen Nuorisoseuran luodakseen omannäköisensä tanssiyhteisön ja tuodakseen esiin omaa tulkintaansa kansanperinteestä.

”Ruuhkaryhmässä harrastaminen on tärkeää, koska olemme yhdessä muiden aktiivien kanssa olleet perustamassa sitä ja saamme tehdä siitä ihan omannäköistämme. Parasta ryhmässä ovat ehdottomasti ihmiset. Meille on alusta asti ollut tärkeää se, että haluamme paitsi tanssia yhdessä, myös viihdymme yhdessä. Se näkyy treeneissä!”, kertoo Ruuhkaryhmän jäsen Daniel Wallenius. ”Elämän ruuhkassa tanhu tarjoaa tärkeän pysäkin, jolta pääsee samaan kyytiin leikin, ystävyyden ja lajirakkauden kanssa”, kuuluu Ruuhkaryhmän kuvaus omasta harrastuksestaan.

Ryhmäkuva Suvi Lehtinen