Vuoden hermanni on keuruulainen maanviljelijä Jorma Rantakömi, joka ei pidä meteliä itsestään, vaan antaa töittensä puhua puolestaan.

Keuruulainen Jorma Rantakömi on vuoden Hermanni

Keuruulainen maanviljeijä  Jorma Rantakömi on valittu vuoden 2023 vuoden Hermanniksi. Hermannit ovat Suomen Nuorisoseurojen senioreita, joiden yhdyssiteenä on kansallinen H-Kilta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin lauantaina 15.4.2023 H-kiltapäivien yhteydessä Eurajoella.

”Kuulehan sie vänskä. Jos sie tarttet oikein hyvää miestä, niin tässä siulle olisi sellainen”. Näin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka esitteli itsensä esimiehelleen, ja tiesi mistä puhui. Rokka oli sotatöissä lievästi sanottuna hyvä. Samanlainen tunne tulee, kun ajatellaan vuoden Hermanniksi valittua Jorma Rantakömiä Keuruun Pihlajaveden kylästä. Jorma Rantakömi, 76, on elinikäinen nuorisoseuralainen ja samalla myös vapaaehtoistyössä lähes kaikessa, mitä kotikonnuilla on eteen tullut.

Jo pojasta nuorisoseuraan kasvanut Rantakömi on toiminut Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten piirin johtokunnissa, Keski-Suomen H-killan puheenjohtajana ja valtakunnallisen H-killan hallituksessa. Hän on kytkenyt nuorisoseuran ja kylätoiminnan yhteen ja ollut mukana mitä moninaisimmissa toimissa kansantanssista hirsirakentamiseen. Esimerkkinä vaikkapa Pihlajaveden erämaakirkon paanukaton uusiminen ja monet muut erityisesti hirsityöhön liittyvät projektit, joissa Rantakömin työpanos on ollut korvaamaton.

Maanviljelijä Jorma Rantakömi kuuluu siihen vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon, joka ei pidä meteliä itsestään, vaan antaa töittensä puhua puolestaan. Kun Keuruulla järjestetään jotain, missä tarvitaan talkoolaisia tai nuorten tukijoita, sieltä löytyy Rantakömin Jorma.

Juha H Kukkohovi valittiin uudeksi H-Killan puheenjohtajaksi

Kun satakuntalaiset saavat järjestettäväkseen H-kiltapäivät Virtasen Irmelin johdolla, tiedossa on, että nyt ovat perinteet kunniassa. Ja niin olivatkin: kansallispukuja ja kuorolaulua, kirkonmenoja ja pitopöydän antimia, nuorisoseuralaismarssia ja Nortamon jaarituksia, puheita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Juuri sitä, mitä nuorisoseuran juhlissa on tavattu nähdä sadan vuoden aikana.

H-kiltapäivät ovat Hermannien vuotuinen päätapahtuma, vuosikokous, jonka yhteydessä julkistetaan vuoden Hermanni, valitaan Kiltaneuvoston jäsenet ja juhlitaan sitä iloa, että ollaan olemassa. Eurajoen kristillisellä opistolla pidettyjen kiltapäivien avauksessa väistyvä Ukko-Hermanni Heikki Tuomi-Nikula korosti nuorisoseuraväen yhtenäisyyttä ja siinä Hermannien roolia, jonka hän näkee korostetusti olevan tukijan ja auttajan rooli nuoremmille nuorisoseuralaisille. “Nuorisoseuran seniorit ovat kuin luja takaseinä, johon nuoret voivat luottaa. Emme elä vain itseämme varten”, oli Tuomi-Nikulan viesti.

Kuvassa väistyvä Ukko-Hermanni Heikki Tuomi-Nikula, Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström sekä uusi Ukko-Hermanni Juha H Kukkohovi

H-killan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Juha H Kukkohovi Muhokselta ja neuvoston muiksi jäseniksi Merja Leinonen Lapista, Terho Isokääntä Keski-Pohjanmaalta, Jorma Rantakömi Keski-Suomesta, Jari Ristimäki Etelä-Pohjanmaalta, Mikko Mustonen Ylä-Savosta, Jarmo Frantti Varsinais-Suomesta, Aila Sookari Satakunnasta, Paavo Vuorenoja Hämeestä ja Marja-Liisa Selimäki Uudeltamaalta.

Kuluvan vuoden tärkeäksi tapahtumaksi nostettiin Paukkulan opistolla Mikkelissä syyskuussa järjestettävä seminaari, jossa pohditaan mm. Hermannien roolia nuorisoseuraliikkeen osana. Kiltapäivien kohokohdaksi nousi Kuivalahden Nuorisoseurantalolla järjestetyt iltamat, jossa rikkaan ohjelman huipennuksena oli vuoden Hermannin julkistaminen. Tittelille osataan antaa arvoa, sillä sen ensimmäinen saaja oli tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Ensi vuonna Kiltapäivien isännyydestä huolehtivat hämäläiset.


Kirjoittaja Heikki Tuomi-Nikula, Ukko-Hermanni, emeritus

Jaa
Kirjoittaja
Nuorisoseurat
Näytä kaikki kirjoittajan artikkelit