Pohjois-Karjalassa toimiva Livohka-hanke on luonut osallistavan pelisuunnittelun mallin, jossa paikalliset nuoret luovat uuden pelin, pois lukien digipelit. Kiteellä, Joensuussa, Kontiolahdella, Lieksassa, Nurmeksessa, Ilomantsissa ja Liperissä on vuoden aikana syntynyt muun muassa pakohuone- ja lautapelejä.
Pelillistämiseen ja kulttuuriseen nuorisotyöhön perustuva toimintamalli on tulossa kaikkien käyttöön vuoden 2025 aikana. Sen avulla jokainen voi yhdessä nuorten kanssa luoda ja rakentaa osallistavan prosessin kautta uuden pelin.
Nuorten itsensä näköiseksi muovautuva toiminta avaa uusia toimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa yksilön hyvinvointia monesta eri näkökulmasta. Aallonharjalla oleva pelillisyys taas aktivoi, motivoi ja sitouttaa nuoria.
Mahdollisuus toteuttaa itseään
Vaikka nuorten kädenjälki kulminoituu ideasta valmiiksi peliksi, eivät pelillistäminen ja pelit ole kuitenkaan synonyymejä. Keskeisin ero on pelillistämisen päämäärä saavuttaa jotakin, kuten aktivoida osallistujaa tai luoda toimintaedellytyksiä, siinä missä pelit taas ovat usein ajanvietettä. Toimintamallin ydinajatuksena on ollut nuorten vahvistaminen, heidän osaamisensa lisääminen sekä omien vahvuuksien tunnistamisessa tukeminen. Turvallisen tilan periaatteet ovat toiminnan keskiössä luoden pelisäännöt koko prosessille.
Hankkeen toiminta on suunnattu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja heidän vertaisohjaajinaan toimiville mentoreille. Toiminnassa on pelillistetty esimerkiksi uusien asioiden oppimista ujuttamalla eri aihepiirejä pelin osaksi sekä tehtävillä, jotka toimivat ideoinnin ja suunnittelun työvälineinä. Pelillistämisen erilaisia vaikutuksia taas on tarkasteltu analysoimalla mitä myönteistä muutosta osallistujat ovat toiminnan myötävaikutuksesta saaneet.
Usein toistuneita seikkoja ovat olleet muun muassa vuorovaikutustaitojen kehittyminen, mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenä, toiminnanohjauksen kehittyminen sekä rytmin ja sisällön saaminen omaan arkeen. Lisäksi vapaaehtoiset nuoret ovat avanneet kokemuksiaan anonyymein tarinoin.
“Livohkassa suunnitellaan yhdessä pelejä, mutta on se toden totta myös tie monipuolisen taiteellisen luovuutensa vapauttamiseen, itsensä esille tuomiseen ja valtavan hauskaan sekä monipuoliseen osaamisen harjoittamiseen”, eräs livohkalainen kertoo.
Nuori aktiivisena toimijana
Toimintamalli perustuu lisäksi nuorten omien vahvuuksien hyödyntämiseen ja luoviin menetelmiin. Jokainen taito ja erityisosaaminen on liitettävissä osaksi yhteistä tuotosta. Ohjaajat tukevat tässä paitsi toimintaa seuraamalla myös yksilöohjaamalla nuoria. Keskeistä on, että jokainen nuori saa olla valitsemansa tavan ja panoksen kautta aktiivinen toimija ryhmässä.
“Livohkan on kuvailtu olevan jopa ensimmäinen harrastus, joka tuntuu oikeasti omalta”, avaa Livohkan projektityöntekijä Jenni Hyttinen.
Nuoria rohkaistaan myös astumaan pois omalta mukavuusalueelta ja kokeilemaan rohkeasti uutta, jolloin uuden oppiminen ja nuorten tietopääoman lisääntyminen mahdollistuu. Prosessia kannustetaan dokumentoimaan työvihkoihin, jotta oman kehittymisen seuraaminen helpottuu ja samalla nuorelle rakentuu omien toimintaedellytyksien hahmottamisen kautta kuva siitä, mihin kaikkeen hän onkaan kykenevä.
“Livohkan toiminnassa mukana olleiden nuorten osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan digitaalisella osaamismerkillä, joka avaa pelisuunnittelun prosessia sekä osallistujalle kertynyttä oppimista, osaamista ja taitoja. Osaamismerkkiä voi hyödyntää esimerkiksi työhön tai koulutukseen hakeutuessa”, Livohkan projektipäällikkö Katri Mäkisalo sanoo.
Vaikuttamisen paikka
Sen lisäksi, että toiminta on niin yksilöllisellä kuin ryhmätasolla monella tapaa mielekäs ja voimauttava kokemus, voidaan se nähdä myös yhtenä vastauksena näköalattomuuteen, mielekkään tekemisen puutteeseen, yhteiskunnan paineisiin sekä tuen tarpeeseen, joita toimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja vapaa-ajantoimintaan osallistumiseen liittyy. Sivutuotteena toimintakauden aikana on saatu dataa muun muassa erilaisista nuorten kokemista haasteista, joihin hanke on niin ikään hakenut aktiivisesti ratkaisuja.
“Toiminta luo nuorille mahdollisuuden vaikuttaa omaan kotipaikkakuntaan uudenlaisen, mielekkään aktiviteetin kautta”, Livohkan toinen projektityöntekijä Tero Sarkkinen sanoo ja jatkaa:
“Nuori voi nähdä oman kotiseutunsa mahdollisuuksien paikkana, mistä löytyy eväät itselle onnelliseen ja merkitykselliseen elämään.”
Parhaat vinkit Livohkan toimintamallin käyttöönottoon
Ole utelias ja sano rohkeasti kyllä
Etenkin prosessin alussa on hyvä pyrkiä olemaan kaikille ideoille avoin, vaikka jossain kohtaa täytyykin karsia vaihtoehdoista. Kaiken voi pelillistää eikä ole olemassa aihetta, josta ei voisi tehdä hyvää peliä. Jos ei keksi, millaista peliä lähtisi tekemään, kannattaa osaamista ja tietoa ammentaa tutustumalla erilaisiin peleihin. Pelisuunnittelu sopii ihan kaikille, sillä prosessista löytyy jokaiselle mielekästä ja sopivan haastavaa tekemistä.
Pelisuunnittelijana ja ohjaajana Livohkassa
Jokaisen on mahdollista oppia pelisuunnittelua sekä tekijänä että ohjaajana, sillä pelkästään pelaamalla oppii suunnittelemaan ja tekemään pelejä myös itse. Ohjaajan roolina on ennen kaikkea kulkea nuorten rinnalla innostaen, kannustaen, kohdaten ja mahdollistaen – näin nuoren ja ohjaajan välille syntyy tasa-arvoinen asetelma. Hankkeen tuotoksena syntyvän käsikirjan avulla kuka tahansa saa samankaltaisen pelisuunnitteluprosessin läpivietyä.
Turvallisen tilan periaatteet
Turvallinen ilmapiiri, jossa tulee nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on, lisää luovuutta, osallisuuden toteutumista ja parantaa myös pelien laatua. Lisäksi turvallinen ja rento ilmapiiri tuo nuoret lähemmäs toisiaan kuin itsestään, edistää ryhmäytymistä ja luo sitä kautta vahvempaa yhteisöä.
Luova prosessi
Rohkeutta ja avoimuutta tarvitaan! Valmistaudu siihen, että luvassa on vaiheittainen prosessi, joka ei ole kerralla valmis, vaan alati kehittyvä. Luovan prosessin kaareen kuuluvat ylä- ja alamäet erilaisine tunteineen. Luota siihen, että prosessi etenee kaikesta huolimatta ja palaset loksahtelevat kyllä paikoilleen – mahdottomia asioita on yllättävän vähän!