Painajaisten Paukkula tarjosi musiikkia, tekemistä ja hyvää seuraa

Kaikki alkoi syyskuun alussa, kun Aki Menna saapui esittelemään Paukkulan opiskelijoille Dynamo-hanketta. Mielestäni hanke kuulosti kiinnostavalta, koska saisimmehan järjestää omannäköisen tapahtuman Paukkulassa. Päätin siis suunnata kuulemaan hankkeesta lisää, kun Aki Menna ja Nazia Asif tulivat innostamaan meitä opiskelijoita mukaan tapahtuman järjestelyihin.

Koska tapahtuman järjestäminen kuulosti kivalta lisältä tavalliseen kouluarkeen, päätin liittyä suunnittelijaryhmään mukaan. Koska opiskelen vasta ensimmäistä vuotta, ajattelin, että voisin ryhmässä tutustua myös helpommin muihin opiskelijoihin. 

Ensimmäisillä kokoontumiskerroilla osallistujamäärä oli suurempi, mutta ajan kuluessa tapahtuman järjestämisestä vastasi kuitenkin vain kymmenen nuorta ja kolme ohjaajaa.

Ensimmäiset tapaamiset olivat suurilta osin ideoiden heittelyä, herkkujen nauttimista ja pillimehun hörppimistä. Kysyimme myös ideoita muilta Paukkulan opiskelijoilta. Kommenttien, ehdotusten ja ideoiden pohjalta lähdimme kokoamaan ideaa tapahtuman luonteesta. Loppujen lopuksi päätimme pitää halloween-juhlan, koska sitä oli toivottu. 

Kauhukäytävä, tiskijukka ja pientä purtavaa

Suunnittelimme kokoontumiskerroilla, missä tapahtuma pidetään ja mitä siellä tehdään. Ideat lentelivät ja suunnitelmat vaihtuivat ajan kuluessa. Lopulliseen tapahtumaan teimme kauhean kauhukäytävän, jossa oli erilaisia pisteitä, kuten kuvausseinä, juice pong sekä tonkimispiste, jossa juhlijat saivat työntää sormensa erilaisiin ällöttäviin juttuihin, kuten vedessä liotettuihin nallekarkkeihin. Juhlissa oli myös DJ, joka soitti juhlijoille koko illan musiikkia nostattaen samalla juhlatunnelmaa. Illan edetessä tanssilattialle eksyikin mukavasti porukkaa, ja iloinen juhlamieli oli taattu. Kaiken tämän lisäksi meillä oli myös ongintapiste, josta sai palkinnoksi halloween-teemaisen suklaisen silmämunan ja muovisen hämähäkkifiguurin sekä pimeneviä syysiltoja varten heijastimen. Juhlissa oli tarjolla pientä purtavaa: suolaisia piirakoita, popcornia sekä makeita, pelottavia kuppikakkuja ja muita kakkuja sekä hurjaa vihreää boolia. 

Saimme tapahtumasta positiivista palautetta. Mielestäni tapahtumaa oli hauska järjestää, ja opin tapahtuman järjestämisestä hurjasti asioita ideasta toteutukseen asti. Vaikka välillä tulikin epätoivon hetkiä, turhauduin ja olin jo aikeissa lopettaa ryhmässä käymisen, olen iloinen, että jäin ryhmään ja sain kerättyä itselleni uusia kokemuksia. 

Ilo, kiitollisuus, stressi ja haikeus kumpusivat esiin

Tapahtuman arviointitunnilla nousi esille ilo tapahtuman onnistumisesta, stressi, jota koettiin ennen tapahtumaa sekä kiitollisuus ryhmän työskentelystä. Jonkinlaista haikeuttakin oli havaittavissa, koska kyseessä oli virallinen viimeinen kerta ennen loppukaronkkaa. Ryhmästä tuli syksyn aikana osa arkea, kun suunnittelimme tapahtumaa yhdessä tiistai- ja keskiviikkoiltaisin. Itsellenikin jäi hieman tyhjä tunne, kun enää ei tarvinnutkaan kokoontua ja alkaa suunnitella tapahtumaa, vaan piti keksiä jotain muuta iltaohjelmaa. Oli hienoa nähdä, miten innokkaasti suunnittelijaryhmä toimi sekä kuinka hienosti myös muut opiskelijat panostivat omalla pukeutumisellaan tapahtumassa järjestettävään pukukilpailuun. Toivottavasti saamme tulevaisuudessakin järjestää yhtä kivoja tapahtumia Paukkulassa. Suosittelen myös Dynamo-ryhmään liittymistä muille nuorille, jos siihen on mahdollisuus.

Teksti Ada Kontio

Kuva Nuoret Etelä-Savon dynamoina -hanke