Veera Henttonen ja Oona Jouhki ovat kokeneet dialogimenetelmän hyödyntämisen kulttuuriprojektien suunnittelussa inspiroivana työkaluna. Kuva Riikka Rantapolku.

Rakentava keskustelu mahdollisti Keski-Suomessa uudenlaisia kulttuuritapahtumia

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran luoma Erätauko -menetelmä on työkalu rakentavan keskustelun käynnistämiseen ja käymiseen. Sen avulla on mahdollista tuoda eri lähtökohdista tulevia ihmisiä käymään tasavertaista keskustelua ja saada paikalle myös heidät, jotka herkästi jäävät keskusteluiden ulkopuolelle.

Tätä dialogimenetelmää hyödynnettiin onnistuneesti Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa hankkeessa, jossa toteutettiin erilaisia kulttuuriprojekteja yhteistyössä paikallisten nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten kanssa.

Kulttuuriprojekteina toteutettiin Valkolan Nuorisoseurassa taidepajoja sekä karaoketapahtuma, Mahlun Nuorisoseurassa kävelyjalkapalloturnaus ja kummituspyöräily, Jyväskylän seudun Nuorisoseurassa lähiruoka- ja kekritapahtumat, Kymönkosken Nuorisoseurassa yhteisötaideleiri, Kuusan Nuorisoseurassa pakohuone ja Rutalahden Nuorisoseurassa monologeista koostuva draamallinen kulttuurikävely.

Erätauko -menetelmän avulla paikallisseuroille luotiin rauhallinen ja avoin tila käydä vapaata keskustelua halutuista projekti-ideoista. Toteutuksen jälkeen järjestäjille pidettiin vielä päätösdialogi, jossa arvioitiin toimintaa ja keskusteltiin mahdollisista jatkosuunnitelmista.

“Erityisen mielekästä on ollut nähdä ja kuulla päätösdialogeissa, mitä kaikkea seuroissa on tehty. Jokaisessa seurassa on näkynyt vahva nuorisoseurahenki.”

Erätauko -dialogeja ohjaa aina fasilitaattori, joka rytmittää keskustelua ja pitää huolta rakentavan keskustelun säännöistä. Hankkeessa fasilitaattoreina ovat toimineet Nuorten vaikuttajien mentorit Oona Jouhki, Veera Henttonen ja Venla Arosara.

Jouhki ja Henttonen kertovat fasilitointikokemusten olleen avartavia. “Erityisen mielekästä on ollut nähdä ja kuulla päätösdialogeissa, mitä kaikkea seuroissa on tehty. Jokaisessa seurassa on näkynyt vahva nuorisoseurahenki.”

Keskusteluissa on tärkeää antaa tilaa osallistujien omille ideoille. ”Pyrimme luomaan sellaisen asetelman, että olemme vaan apureita. Emme ota kantaa, ellei sitä kysytä, mutta heittelimme tarvittaessa vihjeitä ja ohjeita, joita seurat ovat itse hyödynsivät”, Jouhki kuvaa.

Henttonen nostaa esiin kokemuksen erilaisten ryhmien fasilitoinnista. ”On ollut avartavaa ja innostavaa ohjata erilaisia ryhmiä, ja se on inspiroinut myös itseä. Erityisesti pienten kylien asukkaat ovat olleet tiiviitä yhteisöjä, joille tällaiset uudet projektit ovat olleet merkityksellisiä ja ylpeyden aihe.”

Mieleenpainuvimpia kokemuksia fasilitaattoreille ovat olleet Kuusan kanavateatterille rakennetun kauhuteemaisen pakohuoneen suunnittelu ja toteutus.

”Kaikki olivat todella innoissaan asiasta ja se tuntui aika kunnianhimoiselta. Oli hienoa nähdä lopputulos. Myös Mahlu jäi mieleen, kun ensin mietittiin mölkkyä, joka seuralla on jo vahvasti mukana toiminnassa, mutta ohjasimme heitä siihen, että tehtäisiinkö jotain ihan uutta. Siinä oli fasilitoijien roolilla merkitystä”, Henttonen kertoo.

Molemmat kuvaavat fasilitaattorin työtä opettavaiseksi. Erilaisten ryhmien ohjaaminen ja ihmisten kokemusten kuunteleminen on tuonut inspiraatiota siihen, että hyvin monenlaista toimintaa on mahdollista järjestää, kunhan siihen vain löytyy motivoituneita tekijöitä.

Jaa
Kirjoittaja
Riikka Rantapolku

Riikka Rantapolku työskentelee Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hankkeen projektityöntekijänä. Hänen tavoitteenaan on tuoda hankkeissa kokeiltuja toimintamalleja näkyville mahdollisimman laajasti sekä edistää yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta nuorisoseuroissa. Vapaa-ajalla häntä kiinnostaa erityisesti taide ja true crime.

Näytä kaikki kirjoittajan artikkelit