Ramppikuumeen yhteisöllisyys on huippuluokkaa

Viimeiset vuodet Ramppikuumetta luotsannut Suomen Nuorisoseurojen Lounais-Suomen toiminnanohjaaja Karoliina Ailasmaa siirtyi loppuvuodesta uusiin tehtäviin. Karoliina ehti tuottaa useammat Ramppikuumeet myös haastavina korona-aikoina, ja tapahtumaan onkin tullut mukaan myös etäosallistumisen mahdollisuuksia. Karoliina täydensi viime vuosina opintojaan ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla, jonka kehittämistyössä Yhteisöllisyys hybriditapahtumassa Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät -tapahtuman hybridimalli yhteisöllisyyttä tukemassa hän muotoili myös Ramppikuumeen tulevien vuosien suuntia. Työn tavoitteena oli kehittää Ramppikuume-tapahtumalle yhteisöllisyyttä tukeva hybridimalli.

Selvityksessä Karoliinalla oli käytössä useamman vuoden palautteet tapahtumaan osallistuneilta nuorilta. Ehkä hieman yllättävänäkin tietona esiin nousee tapahtuman poikkeuksellisen vahva yhteisöllisyys. Tapahtumaan Kankaanpäässä vuosina 2015–2018 osallistuneiden ja palautekyselyihin vastanneiden mielestä tapahtuman parasta antia olivat ohjelmasisällöt, vuorovaikutus sekä tunnelmatekijät.

Yhteisöllinen kokemus

Tulokset eivät suoraan anna vastausta yhteisöllisyyteen tapahtumassa, mutta niistä voi Ailasmaan mukaan tehdä päätelmiä siitä, mitkä asiat yhteisöllisyyden muodostumiseen ovat vaikuttaneet.

Ailasmaan mukaan ohjelmasisältöihin lukeutuvat tapahtuman esitykset, työpajat ja muu ohjelma. Ohjelmasisällöt eivät suoranaisesti ilmennä tapahtuman yhteisöllisyyttä, mutta toimivat puitteina yhteisöllisyyden toteutumiselle. Esityksiä katsoessa kannustetaan toisia, ja pajoihin osallistuessa ollaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja tutustutaan uusiin ihmisiin. Iltaohjelma antaa tilaisuuden niin sanotulle vapaalle seurustelulle ja tutustumiselle. Ohjelmasisällöt toimivat siis tukena yhteisöllisen tunnelman muodostumiselle. Ennen kaikkea ohjelmasisällöt mahdollistavat tutustumisen ja muiden kanssa olemisen.

Vuorovaikutus on toinen Ailasmaan aineistosta nousevista huomioista. Tähän lukeutuvat kaverit, muut osallistujat, yhdessäolo, kohtaaminen ja tutustuminen. Palautekyselyiden monissa vastauksissa mainitaan uusiin tuttaviin tutustuminen, mutta myös omien kavereiden kanssa vietetty aika. Joissain vastauksissa on vastattu vain ihmiset, minkä voidaan ajatella kattavan kokonaisvaltaisesti tapahtumaan osallistuneiden henkilöiden lisäksi myös tapahtuman henkilökunnan.

Mahdollisuus keskustelulla ja ajatusten vaihtoon

Vastauksissa on mainittu myös samanhenkiset ihmiset, samanhenkisten tapaaminen sekä muiden harrastajien tapaaminen. Vastaajat ovat siis kokeneet tärkeäksi sen, että he pääsevät viettämään aikaa muiden samoista asioista kiinnostuneiden ja ehkä samalla tavalla ajattelevien kanssa. Tärkeä huomio liittyy siihen, että tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden keskustelulle ja ajatusten vaihdolle itseä kiinnostavasta aiheesta.

Vastauksista nousee esiin myös yhdessäolon merkitys ja se, että tapahtuma on ollut yhteinen elämys. Yksi vastaus siihen, mikä tapahtumassa oli parasta, on: ”kaikki olivat yhdessä.” Yhdessäoloon liittyy myös yhteishenki, joka Ailasmaan mukaan vastauksista myös nousi vahvasti esiin.

Kolmas kokonaisuus on tunnelmatekijät. Monet palautekyselyihin vastanneet ovat kertoneet tapahtuman parhaaksi asiaksi yksinkertaisesti tunnelma, ilmapiiri tai fiilis. Tapahtuman vastauksista nousee esiin myös termi yhteisöllisyys, joka liittyy niin tunnelmaan kuin yhdessäoloonkin. Vastauksissa tulee Ailasmaan mukaan esiin, että tapahtumassa on saanut olla oma itsensä.

Muutenkin ”ihmisten asenne” on mainittu asiaksi, josta on pidetty eniten. Asenteen Ailasmaa kertoo tässä kontekstissa tarkoittavan esimerkiksi heittäytymistä ja osallistumista. Asenteeseen linkittyy myös toisten kannustaminen, joka löytyy myös useammasta vastauksessa.

Ihmiset avoimia ja lähestyttäviä

Tapahtumaan osallistuneiden ihmisten on mainittu olevan avoimia ja lähestyttäviä. Myös luottamus on mainittu useaan kertaan. Tällä Ailasmaa arvelee tarkoitettavan osallistujien keskinäistä luottamusta, kuten eräässäkin vastauksessa todetaan: ”Ei tarvinu hermoilla et kaikki alkas nauraan vaan voi luottaa siihen et saat olla just semmonen ku oot ja ihmiset on sun puolella.”

Karoliina Ailasmaa näkee Ramppikuume-tapahtuman tulevaisuuden vakaana. ”Uskon, että tapahtumalle on kysyntää ja tarvetta. Haasteena on saada uudet nuorisoteatteriryhmät tietoisiksi tapahtumasta. Harrastajia kyllä Suomesta löytyy. Tässä hybridimallin hyödyntäminen ja kehittäminen voi olla avuksi.”

”Ramppikuume tarjoaa mahdollisuuden esiintymiseen ja uuden oppimiseen, mutta tapahtuma on myös paljon muuta. Tämän yhteisöllisen kokemuksen vuoksi jo kannattaa lähteä Ramppikuumeeseen”, Ailasmaa kannustaa nuorisoteattereita. Jutun lähteenä on käytetty Karoliina Ailasmaan opinnäytetyötä.

Kuva Samuel Merimaa