Tapaan Kaisa Käärmemaan Lahden satamassa. Kaisalla on leveä hymy ja maalia hiuksissa. Hän kertoo remontoineensa ostamaansa taloa koko heinäkuun, jotta pääsisi muuttamaan sinne teini-ikäisten lastensa kanssa ennen talvea. ”Talo on kurjassa kunnossa, mutta opettelen itse remontoimaan. Pihalle tulee jurtta, jossa aion itse yöpyä”.
Kaisa on tehnyt pitkään teatteria, nukketeatteria, omaa musiikkia sekä ohjannut näytelmiä. Hän luki Marshall Rosenbergin Non Violent Communication -kirjan jo 20 vuotta sitten. Amerikkalainen Rosenberg on psykologi, sovittelija, kirjailija ja opettaja. Hän on kehittänyt väkivallatonta vuorovaikutusta 1960-luvulta lähtien myötätunnon lisäämiseksi sekä konfliktien ratkaisemiseksi ihmissuhteissa ja yhteiskunnissa.
Ajatus väkivallattomasta vuorovaikutuksesta jäi kytemään Kaisan mieleen. Myöhemmin hän alkoi opiskella vuorovaikutusta lisää: ”Olen nyt siirtynyt taiteen kentältä vuorovaikutukseen, vaikka näen että tekemäni taide on osin ollut linjassa siihen ennekin, minua on aina kiinnostanut kohtaaminen”.
Kohdataan tunteet ja tarpeet tuomitsematta
Kaisa on huomannut, miten usein neutralisoimme tunteet, eikä niitä ole korrektia näyttää julkisesti. Rakentava tai Väkivallaton Vuorovaikutus (eng. Non Violent Communication = NVC) on vuorovaikutustaito, jolla pyritään kuulemaan omat ja toisten tunteet ja tarpeet, tuomitsematta ketään.
Koulutuksessa pohditaan, miltä tuntuu oikeasti tuntea tunteet eikä vain ajatella niitä, huomataan ero esimerkiksi surusta puhumisen ja surun tuntemisen välillä. Lisäksi pyritään löytämään tunteiden takana olevia inhimillisiä tarpeita. ”Kaikkien tunteiden takana on tarpeita, esimerkiksi kosketukselle, vapaudelle, lämmölle, itseilmaisulle ja yhteisölle”, Kaisa kertoo. Tunteet näkyvät usein kehollisina, ja koulutuksessa käytetään sanallisten harjoitteiden lisäksi myös kehollisia keinoja, kuten roolipelejä ja empatiaharjoituksia.
Kurssin tavoitteena on myös oppia uusia vuorovaikutustaitoja. ”Miten voimme luoda sellaisia rakenteita, että konfliktin syttyessä tiedämme, miten toimia?”, Kaisa kysyy ja vastaa: ”Jos selkeästi sovitaan käytännöt etukäteen, niin parisuhteessa, perheessä kuin työyhteisössäkin, vähennetään konfliktien kärjistymistä. Kuullaan ihmisiä, otetaan tunteet ja tarpeet huomioon”.
Toivo synnyttää toimintaa
Kaisa käyttää myös Aktiivisen toivon työpajassa oppimiansa vuorovaikutuksen tapoja. Työpajassa etsitään yhteyttä luontoon ja villeyteen. Kaisan työn taustalla vaikuttaa ”Yhteyteen palauttava työ” eng. Work that reconnects), joka on 93-vuotiaan aktivisti, filosofi Joanna Macyn luoma kehys, jossa harjoitusten ja rituaalien tarkoituksena on palauttaa yhteys itseemme, toisiin sekä muuhun luontoon. “Arvopohjaltaan Work That Reconnects ja NVC ovat hyvin yhdenmukaisia, WTR keskittyy vain hieman enemmän luontosuhteen”, Kaisa sanoo. Toivon löytäminen on tärkeä osa kurssia. Samalla löydetään halu tehdä töitä paremman maailman puolesta. ”Me emme tiedä, olemmeko saattohoitajia vai kätilöitä luonnon suhteen. Jätän jälkeni ja elän arvojeni mukaan. Se on minulle tärkeää”, Kaisa sanoo.
Kaisa kertoo saaneensa rakentavan vuorovaikutuksen opintojen parissa merkityksellisyyttä ja toivoa elämäänsä. Hänelle on kertynyt paljon läheisiä ihmissuhteita sekä yhteyttä ja ymmärrystä itseensä. Se on muuttanut hänen tapaansa olla äiti, ja hän on saanut luottamuksen takaisin ihmissuhteisiin ja elämään. Talon Kaisa osti pyytämällä pienehköä lainaa ystäviltään, sillä myös avun pyytämisen osaaminen kuuluu rakentavaan vuorovaikutukseen. ”Kutsun kotiani NVC-taloksi”, Kaisa päättää kertomansa ja nauraa heleästi.
Jäsenjärjestöihin kuuluville koulutukset ovat syksyn ajan puoleen hintaan. Tutustu Kansalaisfoorumin koulutuksiin täältä: kansalaisfoorumi.fi/koulutukset
Teksti ja kuva Maiju Hirviniemi
Koulutussuunnittelija | Kansalaisfoorumi