Hannu Ala-SankolaYhdistysten toimintaa säätelevä yhdistyslaki on muuttunut viime vuosien aikaan useaan otteeseen. Ensin korona-aika toi tullessaan määräaikaiset säädökset, joiden voimassaolo päättyi viime vuoden kesällä. Sen jälkeen yhdistyslakia on muutettu kahteen otteeseen, joista ensimmäinen tuli voimaan 11.7.2022.
Uudistuksen myötä yhdistykset voivat yhdistyksen kokouksen tai hallituksen päätöksellä sallia etäosallistumisen yhdistyksen kokoukseen, jollei tätä ole yhdistyksen säännöissä erikseen kielletty. Aiemmin etäosallistuminen oli mahdollista vain, jos tästä oli kirjattu yhdistyksen sääntöihin.
Tässä yhteydessä mahdollistettiin myös pelkästään verkossa pidettävä kokous: yhdistyksen hallitus tai yhdistyksen kokous voi päättää, että yhdistyksen kokous järjestetään ilman kokouspaikkaa. Tämän edellytyksenä on, että sääntöjen mukaan yhdistyksen kokous on järjestettävä tai voidaan järjestää näin.
Toinen muutos yhdistyslakiin tuli voimaan 3.2.2023. Keskeisiä muutoksia olivat kahdenkertaisen kirjanpitovelvollisuuden poistuminen pieniltä yhdistyksiltä sekä muutokset päätöksenteossa.
Pienten yhdistysten ei enää tarvitse laatia tilinpäätöstä kirjanpitolain mukaisesti, jos yhdistyksen avustukset ja muut tulot ovat tilikaudella yhteensä enintään 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä kaudella eikä yhdistys harjoita liiketoimintaa.
Jatkossakin yhdistysten tulee pitää erillään yhdistyksen tulot, menot, varat ja velat, jotta jäsenet sekä avustusten antajat ja viranomaiset voivat seurata taloudenpitoa riittävällä luotettavuudella.
Kevyempi tilinpitomalli tarkoittaa käytännössä tilinpitoa pankin sähköisten tiliote- ja tilitapahtumatietojen perusteella. Tarkemmat säännökset kevyemmän tilipidon järjestämisestä ja sisällöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Kirjanpidon helpottaminen pienille yhdistyksille astuu voimaan tilikaudella, joka alkaa 1.7.2023 tai sen jälkeen. Tämä siis käytännössä mahdollistuu nuorisoseuroille tilivuoden 2024 alusta.
Kevyemmän tilinpitovelvollisuuden voi ottaa käyttöön sääntömuutoksella tai siitä on päätettävä yhdistyksen kokouksen päätöksellä. Kokouspäätös on tehtävä sääntöjen muuttamista vaativalla enemmistöllä ja asiasta on oltava maininta kokouskutsussa.
Tulemme ohjeistamaan nuorisoseuroja kevyemmästä kirjanpitomallista valtioneuvoston asetuksen valmistuttua.
Toinen merkittävä muutos helmikuun lakimuutoksessa oli se, että hallitus voi tehdä päätöksiä ilman kokousta, jos säännöissä ei ole toisin määrätty. Myös tällöin päätöstenteosta ja päätösten dokumentoinnista on oltava hyväksytty menettelytapa. Tästä tulemme antamaan vielä jäsenistöllemme jatkossa ohjeita ja malleja.
Myös jäsenet voivat jatkossa käyttää päätösvaltaansa ilman kokousta ns. jäsen- ja liittoäänestyksenä, kun se on kirjattu sääntöihin. Laki mahdollistaa puheenjohtajan ja hallituksen valinnan suoralla jäsenvaalilla, jos se on yhdistyksen säännöissä sallittu.
Lakiuudistus sisältää myös monia muita uudistuskohtia. Hallituksen päätösvaltaa voidaan esimerkiksi delegoida jäsenasioissa siten, että säännöissä voidaan määrätä, että hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä. Tällöin hallitus voi delegoida jäseneksi ottamista koskevan päätöksenteon. Tässäkin tapauksessa hallitus vastaa siitä, että jäsenhakemukset käsitellään asianmukaisesti.
Yhdistyslain muutokset siis mahdollistavat yhdistyksen hallinnon ja taloudenpidon muutoksia ilman sääntömuutoksia yhdistyksen kokouksen tai hallituksen päätöksillä.
Tulemme laatimaan nuorisoseuroille uudet mallisäännöt, joissa nämä lain muutokset huomioidaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tavoitteena on, että mallisäännöt saadaan hyväksyttyä PRH:ssa tämän vuoden aikana.
Nuorisoseurat
Essi Roisko
