Harrastuspolitiikan suurin askel vuosikymmeniin – saavuttaako harrastamisen Suomen malli tavoitteensa?

Suomalainen harrastuspolitiikka on ottamassa vuosikymmeniin suurimman harppauksensa, kun hallitus esittää nuorisolakiin lisättäväksi harrastamisen Suomen mallia. Suomen mallin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Tavoite mallista on kirjattu Marinin hallitusohjelmaan, ja se on yksi vaalikauden merkittävimmistä nuoriin liittyvistä lainsäädännöllisistä uudistuksista.

256 mallia, 256 erilaista tapaa järjestää

Opetus- ja kulttuuriministeriön haku lukuvuoden 2022–2023 Harrastamisen Suomen mallin avustuksille päättyi maaliskuussa. Avustusta haki 256 kuntaa.

Kunnilla on iso vapaus toteuttaa mallia parhaaksi katsomallaan tavalla. Käytännössä toimintatapa johtaa siihen, että Suomessa on yhtä monta tapaa järjestää harrastamisen Suomen mallia, kuin on mukaan hakeneita kuntiakin. Vaarana on, että kuntien välille jää isoja eroja toiminnan laadussa, mikäli kuntia ei velvoiteta toimimaan yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti. Järjestötoimijoiden on ollut vaikeaa ohjeistaa paikallistoimijoitaan toimimaan mallin puitteissa, sillä yhtenäisiä käytäntöjä ei ole mahdollista rakentaa.

Olen mielenkiinnosta seurannut erään kunnan toimintaa harrastamisen Suomen mallissa ja havainnut, että esimerkiksi velvoite lasten ja nuoren harrastustoiveiden toteuttamisesta ohitettiin käytännössä täysin. Kunta kutsui koolle harrastustoimijat, ja mukaan mallia toteuttamaan pääsivät ne, ketkä paikalle vaivautuivat.

Harrastaminen tukee nuorta

Kuitenkin juuri mahdollisuus harrastaa juuri itselle mieleistä harrastusta sopivalla intensiteetillä edistää nuoren hyvinvointia, osallisuutta ja positiivista minäkuvaa. Harrastaminen on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää nuorten syrjäytymistä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen 2018 mukaan 89 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin harrastus. Harrastamisen mahdollisuudet vaihtelevat merkittävästi erilaiset taustat omaavien lasten ja nuorten välillä.

Nuorten yhteisöllisyyden vahvistamiselle on koronarajoitusten jälkeen valtava tarve. Ilman kunnollista arviointia emme tiedä, tavoittavatko kouluilla toimivat harrastuskerhot niitä nuoria, jotka ovat heikommassa asemassa tai joilla ei ollut ennen mallia mielekästä harrastusta. Mallin pilotteihin liittyvää tutkimusta ja arviointia odotetaan, mutta ministeriön suunnalta on oltu kovin vaitonaisia aiheesta. Silti lakiesitys on jo ollut lausunnoilla. Tuntuu nurinkuriselta, että lakia viedään läpi, vaikka vaikutuksia ei ole tiedossa.

Koska harrastuspudokkuus on suurinta yläkouluikäisillä ja toiselle asteelle siirtyvillä nuorilla, on Allianssi ehdottanut kokeilua vanhemmille nuorille tarjottavasta harrastussetelistä, jolla nuori voisi valita itselleen mieluisan harrastuksen myös muualta kuin koulun yhteydessä järjestettävistä kerhoista. Tämä olisi teko sekä nuorten toiveiden kunnioittamiseksi että harrastustoimijoiden toteuttaman laadukkaan ja suunnitelmallisen harrastustoiminnan mahdollistamiseksi.

Katja Asikainen
vaikuttamistyön päällikkö
Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi


Kuva Salla Merikukka

Jaa
Kirjoittaja
Nuorisoseurat
Näytä kaikki kirjoittajan artikkelit