Miten teatteriesitys syntyy?

Lahden Harrastajateatterin näytelmäryhmä on juuri jäänyt joululomalle. Ansa-näytelmän syyskauden viimeisissä harjoituksissa on menty näytelmä ensimmäistä kertaa kokonaan läpi. Vielä ei ole valmista, mutta kaikki tietävät – ainakin suunnilleen – mitä tarina pitää sisällään ja mitä oma roolihenkilö sanoo ja tekee milloinkin näyttämöllä. Ensi-iltaan on noin kolme kuukautta.

Mutta mikä on Lahden Harrastajateatteri?

Lahden Harrastajateatteri sai alkunsa syksyllä 2015 isä-tytär kaksikon eli Jorma ja Siiri Kakon halusta tehdä ja ohjata harrastajateatteria. Harjoitustila löytyi silloisen Etelä-Hämeen Nuorisoseuran Hannunsalilta. Innokkaita harrastajia ilmoittautui mukaan heti niin paljon, että jo toisena vuonna olikin kaksi näytelmäryhmää ja kaksi ensi-iltaa. Vuonna 2016 Lahden Harrastajateatterista tuli virallisesti yhdistys ja myöskin nuorisoseura.

Lahden Harrastajateatterin kahdeksan ensimmäistä näytelmää esitettiin Lahden Pikkuteatterissa ja vuodesta 2020 lähtien esityspaikkana on ollut Lahden Vaahterasali. Vajaassa kymmenessä vuodessa näytelmiä on valmistettu jo 14. Ohjelmistossa on ollut kotimaisten elokuvien dramatisointeja Kekkonen tulee!, Eila, Älä nuolase… ja Kauas pilvet karkaavat, klassikoita Päällystakki, Syntipukki ja Havukka-ahon ajattelija, kotimaista draamaa Vadelmavenepakolainen, Ihmisellinen mies ja Yksinen, jännityskomedia Kahdeksan sekä kantaesityksinä Siiri Kakon käsikirjoittamat ja ohjaamat näytelmät Muuttuuko ihminen?, TunteetOn ja Elämän leikki – Kauppa-Lopo ja muita kohtaloita.

Tekstilähtöisten näytelmäprojektien lisäksi Lahden Harrastajateatterilla on ollut jo useamman vuoden mm. teatterikerho senioreille ja improryhmä aikuisille. Näiden ohjauksesta on vastannut teatteri-ilmaisun ohjaaja Siiri Kakko. Syksyllä 2024 järjestettiin ensimmäistä kertaa myös perinteisen tyyliset tanssia, musiikkia ja teatteria yhdistäneet Ohjelmalliset iltamat täydelle katsomolle.

Miten meillä näytelmän valmistusprosessi etenee?

Kesän ja alkusyksyn 2024 aikana ohjaaja-puheenjohtajan Jorma Kakon tehtävänä oli valita itseään, ryhmää ja toivon mukaan myös yleisöä kiinnostava näytelmäteksti. Teatterin periaatteena on aina ollut se, että kaikille mukanaoleville harrastajille tulee löytyä mielekäs rooli näyteltäväksi. Ydinporukka on pysynyt pitkään samana ja ryhmää on täydennetty aina kyseisen näytelmän tarpeen mukaan uusilla innokkailla harrastajilla. Se, että haetaan tietylle porukalle sopivaa näytelmää, eikä toisin päin, on itseasiassa aika haastavaa ja ehkäpä harvinaistakin, sillä tämä periaate asettaa jo aika tiukat raamit sille, millaista näytelmää milloinkin on mielekästä lähteä tekemään.

Tällä kertaa näytelmäksi valikoitui ranskalaisen Robert Thomasin vuonna 1960 ilmestynyt jännitysnäytelmä Ansa. Näytelmän on suomentanut Raoul af Hällström. Lahden Harrastajateatterin ohjelmistossa on nähty aiemminkin Robert Thomasin kädenjälkeä, kun vuonna 2018 teatteri esitti hänen jännityskomediansa Kahdeksan (Huit Femmes – Kahdeksan naista). Lähes kaikille nyt mukana olevista harrastajista tyylilaji on kuitenkin uusi, sillä he eivät olleet mukana kuuden vuoden takaisessa Kahdeksan-näytelmässä.

Ryhmän kanssa aloitettiin syyskuussa lukuharjoituksilla ja tekstiin tutustumisella. Vasta ohjaajalla oli jokin visio siitä, mitä kohti mennään. Jorma Kakon ohjaustyyliin on aina kuulunut se, että lähdetään aikaisessa vaiheessa näyttämöllistämään kohtauksia asemoinnin ja toiminnan kautta. Luodaan kohtauksille raamit, ns. pelikenttä, jolla näyttelijät ohjaajan johdolla alkavat herättämään henkilöt ja tekstin eloon. Näytelmä siirtyy vähitellen paperilta toiminnaksi, puheeksi ja tunteiksi.

Tekstin sisäistäminen, henkilöiden, rytmin ja tunnelmien rakentaminen syntyvät vaiheittain, kuten myös lopulliset tehosteäänet, lavastus ja puvustus. Lahden Harrastajateatteri on aina luottanut viitteelliseen lavastukseen ja näyttämölle otetaan vain toiminnan ja tarinan kannalta oleelliset elementit. Näyttelijät ovat keskiössä ja luotetaan siihen, että katsoja täydentää mielessään tilan.

Taiteellisen työn rinnalla kulkee myös muut tuotannolliset asiat sekä markkinointi. Koska kyseessä on melko pieni yhdistys, täytyy taipua moneksi. Itsekin olen tässä projektissa mm. näyttelijä, apulaisohjaaja, järjestäjä, lavastaja-puvustaja, valosuunnittelija, tuottaja, markkinointivastaava, lipunmyyjä ja kaikkea muuta pientä käytännön juttua siinä sivussa.

Seuraava vaihe joulutauon jälkeen on toiston kautta ottaa kokonaisuutta haltuun sekä hioa ja tarkentaa yksityiskohtia sekä lisätä mausteita ja lihaa luiden ympärille. Noin kuukautta ennen ensi-iltaa on edessä vielä tilan vaihto Hannunsalilta esitystilaan Vaahterasaliin.

Hyvä suunnittelu ja selkeä aikataulutus ovat tärkeässä osassa, jotta sovitulla treenimäärällä (n. 100 h) saadaan näytelmä ensi-iltaan valmiiksi. Ja ainahan voi tulla mitä vaan yllätyksiä eteen ja niitä täytyy sitten vaan porukalla ratkoa.

Useampien läpimenojen ansiosta harrastajilla tulee olla riittävän varma olo siitä, että tietävät mitä tekevät ja pystyvät uppoutumaan näytelmän tarinaan, eläytymään teatterileikkiin ja jopa nauttimaan ainutkertaisista hetkistä, joita koetaan yhdessä yleisön kanssa esityksissä.

Ensi-ilta on pe 21.3.2025 ja kaikkiaan esityksiä on kuusi (viimeinen la 5.4.). Esitykset ovat aina jännittäviä juhlahetkiä, joissa saadaan näyttää se, mitä on yhdessä harjoiteltu. Teatteriesitys on ihmisten välistä vuorovaikutusta ja läsnäoloa parhaimmillaan.

Entä millainen näytelmä nyt sitten valmistuu maaliskuulle?

Ansa-näytelmä on Hitchcock-tyylinen tarina miehestä nimeltään Daniel Corban (Jari Kallio), jonka tuore aviovaimo on kadonnut. Daniel on ehtinyt tehdä asiasta jo ilmoituksen komisariolle (Petri Ryytty), kun yllättäen Elisabeth-vaimo (Siiri Kakko) palaakin kotiin. Mutta onko kaikki sittenkään niin kuin pitää?

Ansa on tiivistunnelmainen kuvaus epätodelliselta ja epätoivoiselta näyttävästä tilanteesta, jonka keskelle päähenkilö joutuu. Näytelmä sisältää mielenkiintoisen henkilögallerian, jännitystä, koomisia hetkiä sekä yllättäviä käänteitä aina näytelmän loppumetreille asti. Onko kaikki sitä, miltä näyttää, kuka puhuu totta ja kuka valehtelee ja kenen henki on ehkä vaarassa? Ja miten kaikkeen tähän liittyvät taiteilija (Kirsi Palomäki), sairaanhoitaja (Marjut Tick) ja pastori (Antti Vinni)?

Kirjoittaja Siiri Kakko