NuorisoseuratSosiaalialan ammattilaisena hyödynnän työssäni nuorten parissa erilaisia taide- ja kulttuuripohjaisia toimintatapoja. Kouluvalmentajan työni Tampereen kaupungilla on yhteisöllistä, ennaltaehkäisevää kasvatustyötä yläkoululaisten parissa. Tutkimus- ja kehittämistyöni on osoittanut, että nuoret hyötyvät sosiaalialan ja kulttuurialan toimijoiden moniammatillisesta yhteistyöstä. Kokemukseni mielenterveys- ja päihdetyöstä sosiaalisen kuntoutuksen ja yhteisöllisen työn näkökulmasta yhdistettynä lasten ja nuorten koulutusta tukeviin kansainvälisiin kehitysyhteistyöprojekteihin Aasiassa ja Etelä-Amerikassa on luonut pohjan tämänhetkiselle työlleni.
Nyky-yhteiskunnassamme nuorten kokemat haasteet aiheuttavat huolta, ja mediassa pohditaan, miten nuorten hyvinvointia voitaisiin tukea. Työssäni näen, miten luoviin harrastuksiin osallistuvien nuorten kulttuurihyvinvointi välittyy heidän olemuksestaan. Ujoista ja hiljaisista oppilaista on kuoriutunut teatteriharrastuksen myötä koulun käytävillä tanssivia ja laulavia nuoria, ja oppilaat, jotka eivät pysty rauhoittumaan oppituntityöskentelyyn, keskittyvät musiikin tekemiseen täysin omatoimisesti. Pidänkin tärkeänä sitä, että jokaiselle nuorelle löytyisi paikka toteuttaa itseään omista mielenkiinnon kohteistaan käsin.
Taiteen ja kulttuurin keinoin nuoret saavat ilmaista itseään, kokeilla erilaisia rooleja ja käsitellä tunteitaan, mikä auttaa heitä jäsentämään omaa identiteettiään. Tämä on näkynyt selkeästi freestyle-räppiin pohjautuvassa rap-työpajassa, jota ohjaan yläkoululaisille Aren eli Pyry Jaalan kanssa. Improvisaatiolähtöinen työpaja sisältää muun muassa biisien kirjoittamista ja tuotantoon perehtymistä. Ryhmä tuotti tekemästään kappaleesta myös musiikkivideon Tampereen elokuvakeskuksen Kalle Raittilan kanssa. Musiikkivideon ensi-ilta Tampereen elokuvajuhlilla keväällä 2022 oli tärkeä onnistumisen kokemus ja osoitti nuorille, että he kykenevät yhdessä johdonmukaiseen, luovaan projektityöskentelyyn. Kun toiminta on lähtöisin nuorista itsestään, myös sitoutuminen siihen on omaa luokkaansa. Tulevaisuudessa tavoitteena on järjestää Tampereella laajemminkin hiphop-opetusta osana oppivelvollisuusuudistusta, ja olen koonnut asiantuntijaryhmän suunnittelemaan tätä kokonaisuutta.
Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius tutkii tällä vuosisadalla tarvittavia avaintaitoja. Hänen mukaansa nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan muun muassa luovuustaitoja, jotka auttavat uusien näkökulmien löytämisessä ja ongelmanratkaisussa sekä empatiataitoja, jotka mahdollistavat muiden ymmärtämisen ja todellisen kohtaamisen ihmisten välillä. Lisäksi Wilenius kuvaa tarvetta tietoisen ajattelemisen taidoille. Niiden myötä ihminen pystyy informaatiotulvassa säilyttämään oman ajattelun selkeänä ja toimimaan sen mukaisesti. Taiteisiin osallistuminen vahvistaa tutkitusti juuri näitä taitoja.
Kulttuurihyvinvointivaikutusten merkitys on herätty huomaamaan myös kansallisella tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pyrkivät edistämään taide- ja kulttuuritoiminnan tutkimusta, rahoitusta ja toteutusta. Monet toimijat, kuten kulttuurialan ja mielenterveysalan toimijoiden perustama Kulttuurihyvinvointipooli, tarjoavat asiantuntijapalveluita ja tutkittua tietoa aihepiiristä. Tätä tietoa tulisikin hyödyntää aikaisempaa enemmän päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Aihe on ajankohtainen, sillä tulevat hyvinvointialueet päivittävät juuri nyt sosiaali- ja terveyspalveluita. Lisäksi perusopetusta kehitetään; Opetushallitus on lisännyt opetussuunnitelman perusteisiin lasten ja nuorten vuorovaikutus- ja tunnetaitojen tukemisen.
Kulttuurin harrastamisen hyödyistä tulisi puhua enemmän, sillä ne voivat osaltaan vastata useisiin aikamme sosiaalisiin ongelmiin ja yhteiskunnallisiin kehittämistarpeisiin.
Teksti Niko Torvinen
Sosiaalialan erityisasiantuntija, sosionomi YAMK
