NuorisoseuratTauno “Häynö” Häkkinen niitti mainetta suomalaisen kansantanssin kehittäjänä ja uudistajana erityisesti 1970-luvulta 2000-luvulle. Hänen “kansantanssikotinsa” oli Parkanon nuorisoseura, jossa hän kehittyi Aino Pokkisen johdolla erinomaiseksi tanssijaksi. Syksyllä 1977 Häynö tuli opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon ja siitä lähtien hänen ryhmänsä oli ISOn Tanhuujat ry eli ISOT.
Pian Häynö sai innostusta ja opastusta myös ohjaamiseen silloin vielä harrastajatasolla olleelta kansantanssiryhmältä. Hyvin yhteisöllinen Jyväskylän yliopistossa toiminut ISOT kehittyi nopeasti aktiivisen harjoittelun ja tavoitteellisen ohjaamisen myötä Suomen kansantanssiparhaimmistoon.
Kansantanssi kiinnosti ja ryhmään tuli lisää kehityskelpoisia tanssijoita. Häynön taiteellisella johdolla, ohjauksella ja koreografioilla syntyi yhä enemmän tanssiteatteriksi muuttuvia ohjelmakokonaisuuksia, joiden juonellisessa keskiössä olivat tarkka ja ilmeikäs tanssi sekä monipuolinen musiikki. Pelimanniryhmässä oli itseoppineita taitureita ja ammattimuusikoita sekä vuosia myös Musica-kuoro. Tanssijatkin harjoitutettiin laulamaan.
Häynö oli lahjakas kansantanssikoreografi, jonka palkittuja teoksia esitetään edelleen. ISOn Tanhuujat on luokiteltu Häynön ohjaajakaudella ja hänen näyttämösommitelmillaan useasti valtakunnallisen kansantanssiluokittelun korkeimpaan eli mestaruussarjaan 1980–1990-luvuilla.
Ohjaajana Häynö oli lempeä, mutta tavoitteissaan tiukka. Hän otti ryhmän mukaan ja kuunteli palautetta sekä tanssijoilta että muusikoilta. Tärkeää oli ahkera harjoittelu, korkea tekninen taito ja yhtenäisyys. Kun kokonaisuus hallittiin hyvin, oli tanssijoilla ja muusikoilla oikeus persoonallisiin vapauksiin, jolloin esitykseen tuli yhä enemmän eloa ja ilmettä. Monien onnistumisten joukosta nousee erityisestä esille yleisöt hurmannut Häynön ideoima Koiraan elämää -yhteiskonsertti Miljoonasateen ja Seminaarinmäen mieslaulajien kanssa.
Vuosikymmenien aikana Häynö kouluttautui itse ja opetti monilla kansantanssikursseilla. Hän toi uudenlaisia dramaturgisia näkemyksiä koreografioihin ja toteutti niitä myös omissa teoksissaan. Häynö oli tuttu kasvo Suomen Nuorison Liiton kansantanssitoiminnassa, alan festivaaleilla ja tuomarina. Hän teki koreografioita myös harrastajateatterille. Häynö oli kysytty kansantanssin asiantuntija sekä arvostettu ohjaaja ja koreografi edelleen muutettuaan Jyväskylästä 1990-luvun lopulla.
ISOn Tanhuujien 60-vuotishistoriikki julkistettiin loppuvuodesta 2023. Sitä tehdessämme palasimme useasti Häynön unohtumattomaan merkitykseen suomalaisen kansantanssin rohkeana uudistajana ja yhtenä meistä, isolaisena. Häynö pyrki taiteellisena johtajana parhaaseen mahdolliseen suoritukseen, mutta menestyksestä ja saavutuksista ei tehty numeroa. Lukemattomia ovat yhteiset muistot hauskoista juhlista ja illanvietoista, harjoituksista, esiintymisistä, konserteista, festivaalireissuista ja ulkomaan esiintymismatkoista ympäri maailmaa.
Kirjoittaja Helinä Mäenpää (Häynön aikalainen ISOn Tanhuujissa)
Kuva Arvo Vuorela
