Hakkapeliitat ratsastavat edelleen Tammelassa

Nuorisoseura Aura järjestää vuosittain perinteikkään Hakkapeliitta-tapahtuman, jossa sukelletaan 1600-luvun tunnelmaan. Noin 9 000 kävijän tapahtuma on seuran suurin voimanponnistus.

Kanta-Hämeen sydämessä, luonnonkauniissa ja historiallisessa Tammelan kunnassa toimii eläväinen Nuorisoseura Aura. Toiminnan juuret ovat vuosikymmenten takana, sillä perinteinen nuorisoseura perustettiin Kydön Nuorisoseura Aura -nimisenä heinäkuussa 1905. Toiminta hiipui vuonna 1911, mutta elpyi uudelleen vuonna 1915 Tammelan Nuorisoseura Aura -nimen alla.

Vuonna 1978 nuorisoseura otti vastuun Leila Rauhaniemen ideoiman Hakkapeliittatapahtuman järjestämisestä. Tapahtuma järjestettiin parina ensimmäisenä vuonna Tammelan koulukeskuksen pihassa, mutta suosion kasvaessa paikka vaihtui Mustialan kartanon maille.

Tapahtuman myötä elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Mustialassa pääsee sukeltamaan historian havinaan. Ainutlaatuinen Hakkapeliittatapahtuma vie kävijän aitoon 1600-luvun tunnelmaan. Se on Tammelan Nuorisoseura Auran vuoden suurin voimanponnistus, joka on toteutettu jo 43 kertaa.

Alkuperäisestä ohjelmasta on jäljellä yhä jumalanpalvelus, pitopöytä ja markkinatori

Noin 9 000 kävijää keräävä tapahtuma etenee tietyn ohjelmarungon mukaisesti vuosittain vaihtuvalla teemalla. Viime vuosien teemoja ovat olleet mm. perhe ja musiikki, ja ohjelmassa on näkemistä ja kokemista kaikenikäisille.

Tapahtumaviikonloppu alkaa perinteen mukaisesti lauantaiaamuna Hakkapeliittapatsaalla suoritettavasta seppeleen laskusta, jolla kunnioitetaan niitä tammelalaisia miehiä, jotka lähetettiin sotaan Saksanmaalle. Seppeleen laskun jälkeen väki kokoontuu 1600-luvun jumalanpalvelukseen Tammelan kirkkoon.

Päivien avauspuhe kuullaan kirkonmäellä kirkonmenojen päätyttyä, minkä jälkeen Hakkapeliittasotilaat suorittavat väenoton. Sieltä yleisö siirtyy ratsukoiden saattamien kuninkaan vaunujen johdolla Mustialaan, kohti entistä kuninkaankartanon ainutlaatuista pihapiiriä, jossa aukeaa käsityöläisten markkinatori.

Torielämä on monipuolista ja siellä voi nähdä tanssi- ja soittoesityksiä, kuunnella puheita sekä asiantuntijaluentoja tai tutustua erilaisiin työpisteisiin, joilla esitellään vanhoja työtapoja. Esillä on muun muassa saippuan keittoa, köyden punontaa, langan kehräämistä, käsikivillä jauhamista ja taontaa. Pikkuhakkapeliitat voivat tutustua kotieläimiin ja harjoittaa kädentaitoja.

Markkinatorilla ei voi myydä mitä vain, vaan tuotteiden tulee olla esimerkiksi käsityötä, leivonnaista, yrttejä ja saippuaa, jotka ovat kaikki vanhan perinteen mukaan valmistettua ja pakattua. Torivalvojat valvovat, että kaikki tuotteet ovat asianmukaisia. Myös myyntikojut rakennetaan luonnonmateriaaleista – muovia ei Hakkapeliitoilla näy.

Tapahtumassa pääsee seuraamaan kuningas Kustaa II Adolfia ja hänen puolisoaan Eleonooraa hoviväkineen ja rahvaineen. Kuninkaan seurueen mukanaolo onkin merkittävä osa koko Hakkapeliittatapahtumaa.

Perinteisesti tapahtumassa on molempina päivinä katettuna Lounais-Hämeen Pirtin omilla resepteillä, kotimaisia lähiruokatuotteita hyödyntäen valmistettu hämäläinen pitopöytä, jossa on tarjolla monenlaista herkkua. Tarjolla on myös aito 1600-luvun pitopöytä, jossa syödään sormin.

Tapahtuma kokoaa yhteen sata talkoolaista

Tapahtuman suunnittelu aloitetaan jo miltei vuotta ennen h-hetkeä ja se järjestetään pääosin talkootöin. Noin sadan hengen talkooporukka kokoaa yhdessä ulkoilmatapahtuman toreineen ja ohjelmanumeroineen. Vastuu tapahtumajärjestelyistä on seuran varapuheenjohtaja Jenni Rauhaniemellä.

Hakkapeliittatapahtuma on nuorisoseuralle iso rutistus, johon talkoolaisia on melko helppo saada, sillä heidän on sitouduttava olemaan paikalla vain yhtenä viikonloppuna. Talkoolaiset saavat seuralta tapahtumaan ajan hengen mukaiset vaatteet lainaksi ja syksyllä vietetään yhteistä palauteiltaa ruoan, juoman ja musiikin merkeissä Auran pirtillä.

Tapahtumat rytmittävät seuran toimintaa

Hakkapeliittapäivien lisäksi seura järjestää ympäri vuoden kerhotoimintaa kaikenikäisille, pienen teatterikoulun yhteistyössä Wahren-opiston kanssa ja kesäteatteriesityksen. Ensimmäinen kesäteatteriesitys pidettiin vuonna 1961 Saaren kansanpuistossa. Oma kesäteatteri Rauhaniemen nokkaan rakennettiin jo vuonna 1966, mistä lähtien on ollut joka kesä esitys harrastajateatterilaisten voimin.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on järjestää edelleen perinteiset ja hyväksi havaitut tapahtumat eli elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Hakkapeliittatapahtuma, syksystä kevääseen erilaista harrastetoimintaa ja tapahtumia sekä kesällä teatteri. Seuran omistuksessa olevasta talosta, Auran pirtistä pidetään hyvää huolta ja sitä vuokrataan edelleen erilaisiin tilaisuuksiin ympäri vuoden.

Toiminnalla kerätään varoja muun muassa Auran Pirtin sekä harrastustoiminnan ylläpitoa varten.


Kuvat Moona Mäntyvaara

Jaa
Kirjoittaja
Hannu Ala-Sankola

Suomen Nuorisoseurojen järjestö- ja jäsenpalveluiden johtajana Hannu osaa kansalaisjärjestöbyrokratian ja lainsäädännön vaikka unissaan. Hän kirjoittaa verkkolehteen enimmäkseen järjestöllisistä teemoista sekä paikallisten nuorisoseurojen kuulumisista.

Näytä kaikki kirjoittajan artikkelit