Riina KylmälahtiNuorten osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun on keskusteltu viime aikoina paljon mediassa. Aluevaaleissa valittiin hyvinvointialueiden valtuustoihin erittäin pieni määrä nuoria, ja varsinkin nuorten äänen kuuluminen heitä koskevassa päätöksenteossa huolettaa. Samaan aikaan nuorten henkilöiden innokkuus äänestää vaaleissa laskee entisestään. Myös huoli nuorten hyvinvoinnin laskusta on noussut esiin merkittävästi.
Vuonna 2020 julkaistussa ”Kuullaan muttei kuunnella” – lasten osallistumisoikeudet Suomessa -raportissa todetaan, että ”lasten ja nuorten osallisuus toteutuu Suomessa edelleen lähinnä muodollisten ja aikuisten antamien rakenteiden puitteissa. Osallistumisen rakenteiden koetaan olevan pääosin kunnossa, mutta puutteita on esimerkiksi viranomaisten asenteissa (lasten mielipiteitä ei oteta vakavasti) sekä yhdenvertaisen osallistumisen toteutumisessa.”
”Nuorisoseuratoiminnassa on läpi 140-vuotisen historian pyritty tukemaan sekä yksilön itsekasvatusta että yhteisössä toimimisen merkitystä. Uuden strategian myötä järjestössä halutaan entisestään vahvistaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Vuodesta 2019 toiminut Nuoret Vaikuttajat -toiminta laajentuu nyt huomattavasti. Toiminnan keskeisimpänä tavoitteena on muuttaa tapaa, miten nuorista ja nuorille ajankohtaisista teemoista puhutaan yhteiskunnassa – ei heidän ohitseen, vaan heidän kanssaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Vaikuttamistaitoja rakentavan vuoropuhelun keinoin
Nuoret nuorisoseuravaikuttajat -toiminnassa haettiin mukaan 15–25-vuotiaita seitsemään alueelliseen vaikuttajaryhmään, jotka kokoontuvat sekä omalla alueellaan että yhtenä isona valtakunnallisena joukkona. Toimintaa rahoitetaan Euroopan Unionin Erasmus plus -ohjelmasta. Toiminnassa valmennetaan nuoria kansalaisyhteiskuntaan, järjestötoimintaan sekä vaikuttamiseen, tuetaan alueellista ja valtakunnallista nuorten osallisuutta heitä itseään koskevassa päätöksenteossa sekä lisätään nuorten ymmärrystä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Nuoret itse muodostavat hankkeen ohjausryhmän suunnitellen toiminnan keskeisimmän sisällön. Aikuisten tehtävänä on toimia mahdollistajina. Myös nuorten ryhmien mentorit ovat itse nuoria. Hankkeessa käytetään menetelminä esimerkiksi Erätauko-dialogia, yhteiskehittämistä sekä muita osallistavia tapoja oppia.
Edellisen Nuoret Vaikuttajat -ryhmän osallistujat toimivat uusien alueryhmien mentoreina. He kommentoivat omaa nuorisoseuravaikuttajapolkuaan seuraavasti: ”Olen saanut aidosti vaikuttaa tässä järjestössä ja saanut myös paremman käsityksen siitä, miten esimerkiksi yhteiskuntamme päätöksentekojärjestelmä toimii. Olemme oppineet myös lisää erilaisista menetelmistä, millä voi lisätä rakentavaa vuoropuhelua sekä pohtineet yhdessä niitä asioita, mihin haluamme vaikuttaa.”
Ryhmien ensimmäiset kokoontumiset pidetään huhtikuun alussa ja kaikkien ryhmien yhteinen valtakunnallinen tapaaminen pidetään elokuussa. Liitossa Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -toiminnasta vastaa kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen. Alueellisia ryhmiä luotsaavat alueiden työntekijät yhdessä nuorten mentoreiden kanssa.
Kuva Riina Kylmälahti
Nuorisoseurat
Essi Roisko
Annina Laaksonen