Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet nostavat esiin harrastamisen ja kansalaistoiminnan merkitystä

Maamme seuraavia eduskuntavaaleja vietetään sunnuntaina 2.4., ja ennakkoäänestys pidetään 22.–28.3. Vaaleja käydään varsin jännitteisessä ajassa, kun maailmanpoliittinen tilanne on epävakaa, ja Euroopassa on sota ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Korona-ajan haasteet ovat jättäneet varjonsa moniin, ja energiakriisi kuristaa niin kotitalouksien kuin yhteisöjenkin kukkaroja.

Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet on laadittu yhteistyössä nuorten vaikuttajien alueryhmien kanssa syksyn 2022 aikana. Nuoret nostivat esiin heidän mielestään tärkeitä asioita, ja niiden pohjalta muotoilimme yhdessä kolme eri teemaa, joiden alle laadittiin tavoitteita sekä niille konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Tavoitteille on oma verkkosivunsa, ja niistä on taitettu myös esite, mitä nuorisoseuralaiset voivat vapaasti jakaa eduskuntavaaliehdokkaille.

Tavoite 1: Rahapussin koko ei saa määrittää harrastusmahdollisuuksia.

Ensimmäisenä alatavoitteena peräänkuulutamme, että jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus harrastaa riippumatta asuinpaikasta, perheen varallisuudesta, kielitaidosta tai iästä. Toimenpide-ehdotuksemme on, että jokaiselle koulun aloittavalle lapselle on taattava 50 euron harrastusseteli. Järjestöt ovat kaikkialla Suomessa saavutettavia ja tasa-arvoisia harrastustoiminnan järjestäjiä.  

Toisena alatavoitteena ehdotamme, että edullinen ja matalan kynnyksen luova harrastustoiminta on taattava kaikille. Toimenpide-ehdotuksemme on, että julkiset tilat on saatava käyttöön maksutta alle 20-vuotiaiden harrastustoimintaan. 

Kolmantena alatavoitteena haastamme kouluja ja oppilaitoksia kannustamaan nuoria harrastustoimintaan. Toimenpiteeksi ehdotamme, että harrastusten näytetuntien järjestäminen on oltava maksutonta koulujen tiloissa.

Neljäntenä alatavoitteena nostamme esiin todella tärkeän ja ajankohtaisen seikan: harrastustilojen on oltava turvallisia jokaiselle. Konkreettisena toimenpiteenä olisi se, että turvallisemman tilan periaatteet on oltava käytössä kaikissa lasten ja nuorten valtionavustusta saavissa harrastuksissa, lajista riippumatta.

Viides ja kenties olennaisin alatavoitteena haluamme muistuttaa, että harrastustoiminta on tehokas tapa estää lasten ja nuorten syrjäytymistä. Toimenpide-ehdotus on varsin yksinkertainen: lasten ja nuorten parissa toimivat aikuiset auttavat heitä löytämään omanlaisensa harrastuksensa. Kannustetaan kouluja, neuvoloita ja muita lasten ja nuorten parissa työskenteleviä tahoja tiedottamaan harrastustoiminnasta. 

Tavoite 2: Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden rakentajia – panostetaan heihin nyt

Ensimmäisenä alatavoitteenamme on, että lapsia ja nuoria on kuultava ja annettava heille mahdollisuus vaikuttaa. Toimenpiteeksi ehdotamme, että lapset ja nuoret on otettava mukaan päätöksentekoon heidän ikäänsä sopivalla tavalla, siis nykyisiä toimia vahvemmin. Harrastustoimintaa tarjoavat tahot voivat auttaa lasten kuulemisessa.

Toisena alatavoitteena haluamme nostaa esiin erittäin tärkeän asian: yhteiskunnan on oltava turvallinen kaikille. Ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden, moninaisuuden ja tasa-arvon on toteuduttava aidosti jokaiselle nuorelle. Toimenpide-ehdotuksena vaadimme, että hallituksen on sitouduttava edistämään kaikin tavoin turvallisemman yhteiskunnan toteutumista lainsäädäntöä kehittämällä. On myös lisättävä yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskoulutusta keskeisille viranomaisille. On järjestettävä kansalaiskeskusteluja, joissa nuoret ja päättäjät saadaan saman pöydän ääreen. 

Kolmantena alatavoitteena toistamme sitä, mitä lukuisat nuorisoalan toimijat, kuten vaikkapa nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, ovat nostaneet vahvasti esiin: nuorten mielenterveystyöhön on panostettava enemmän ja avun piiriin on päästävä matalammalla kynnyksellä. Toimenpide-ehdotuksena kannustamme panostamaan ennaltaehkäiseviin palveluihin ja lisäämaan kouluterveydenhuollon yhteyteen psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, joihin pääsee ilman jonottamista ja matalalla kynnyksellä.

Neljäntenä alatavoitteena pääsemme kaiken hyvinvoinnin keskiöön: ympäristöön ja kestävään kehitykseen. Ympäristövaikutukset ja kestävän kehityksen periaatteet on huomioitava kaikissa lasten ja nuorten valtionavustusta saavassa harrastustoiminnassa. 

Viidennessä alatavoitteessamme kuuluu lasten ja nuorten syvä huoli koulun kuormittavuudesta: Oppimisessa ja opiskelussa pitää olla myös ilo mukana. Riittävistä henkilöstöresursseista oppilashuollossa on huolehdittava, jotta oppiminen on mielekästä. On lisättävä kouluvalmentajien ja koulunkäynnin ohjaajien määrää kouluissa. Oppimista tukevien ammattilaisten palkkausta on tarkasteltava. 

Tavoite 3: Vireä kansalaisyhteiskunta on kaikkien etu

Ensimmäisenä alatavoitteena nostamme esiin nuorisoseuratoiminnan sielun ja sydämen: seurantalot. Niiden on oltava paikkakuntien yhteisiä kokoontumispaikkoja. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset kokoavat tuhansia harrastajia ja vapaaehtoisia yhteen viikoittain. Talojen ylläpitämisestä vastaavat vapaaehtoisvetoiset paikallisseurat, joiden energian pitäisi kohdistua toiminnan kehittämiseen, ei taloushuoliin. On siis luotava seurantalojen käyttöön perustuva valtionavustus. Seurantalojen ylläpitoavustukset on saatava valtion budjettiin, jotta taloja ylläpitävien tahojen kaikki aika ei mene taloudellisten kriisien ratkaisuun. 

Toisena alatavoitteena toivomme, että tapahtumien järjestämiseen liittyviä velvoitteita helpotettaisiin ja selkeytettäisiin. Viranomaisten pitäisi yksinkertaistaa ohjeistus tapahtumien järjestämiseen erityisesti yöpymistä vaativiin tilaisuuksiin. Julkisiin tiloihin tulee tehdä jo suunnitteluvaiheessa yöpymissuunnitelma. 

Kolmantena ja äärimmäisen tärkeänä alatavoitteena nostamme esiin myös demokratian kannalta olennaisen asian: kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia on lisättävä. Yhdistyksillä on oltava mahdollista olla useampi kotipaikkakunta.  Yhdistyslain muutosten resurssointi on turvattava, jotta kansalaisjärjestötoimintaa helpottavat lakimuutokset etenevät. 

Neljäntenä alatavoitteena kannustamme uutta hallitusta helpottamaan pienten työnantajien, kuten yhdistysten, työllistämismahdollisuuksia. Konkreettisena esimerkkinä on työterveyshuollon järjestämisvelvoite, ja se pitäisi poistaa alle 5000 euroa vuodessa palkkaa maksavilta työllistäviltä työnantajilta. 

Viides alatavoite liittyy merkittävästi myös demokratiaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen: kaikkia on innostettava ja kannustettava vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminnan tukemiseen ja siihen innostamiseen ja vapaaehtoisille positiivisten kokemusten tarjoamiseen on panostettava. On huomioitava, että vapaaehtoisten ikääntyminen vaikuttaa yhdistystoiminnan tulevaisuuteen. Yhteiskunnan on oltava mukana kansalaistoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. 

Järjestämme 16.3. vaalipaneelin Helsingin keskustakirjasto Oodissa klo 18.30–19.30, aiheena kulttuurihyvinvointi. Tilaisuus myös striimataan. Mukana iso joukko eri puolueiden kansanedustajaehdokkaita!

Kannustamme kaikkia nuorisoseuralaisia seuraamaan eduskuntavaalikeskusteluja ja äänestämään!