Naapurinvaaran Juhannus on vuodesta toiseen kantava brändi.

Kainuun vanhin nuorisoseura Sotkamossa tanssittaa suuria joukkoja

Kun seurojentalolla tanssittiin,
Ja haitari haikeesti soi.

Näin alkaa lähes kaikkien tuntema kertomus Suhmuran Santrasta vuosikymmenten takaa. Seurojentaloilla ja erityisesti nuorisoseurantaloilla kuitenkin tanssitaan edelleen kaikenlaisten instrumenttien haikeiden ja riemullisten sävelten tahtiin.

Sotkamon Nuorisoseura Kainuussa on yksi suurimpia tanssien järjestäjiä Nuorisoseuroissa. Nuorisoseura on perustettu 1891 ja on siten Kainuun vanhin. Seura järjestää tansseja ja tapahtumia Sotkamon Nuorisoseurasäätiön omistamassa Naapurivaaran Huvikeskuksessa. Tanssipaikka on maisemiltaan varmastikin maamme komeimpia. Huvikeskus sijaitsee nimensä mukaisesti Naapurivaaran laella ja sieltä avautuu uskomattomat näkymät kainuulaiseen vaara- ja järvimaisemaan.

Naapurivaaran huvikeskuksen historia tapahtuma- ja tanssipaikkana on vaiherikas. Huvikeskuksen historia juontaa vuoteen 1887, jolloin vaaran päältä erotettiin 20 aarin yhteinen alue nuorison huvittelua varten. Sotien jälkeen SKDL:n Naapurinvaaran yhdistys rakensi paikalle 100 m2 tanssilavan, ja vuonna 1959 SKP:n Kainuun Piiri rakensi suurtanssilavan nykyiselle paikalle. Omistaja vaihtui muutamaan otteeseen 1980-luvulla ja vuonna 1991 Sotkamon Nuorisoseura osti paikan pakkohuutokaupasta.

Kansan Arkistosta vuodelta 1960

Ensimmäiset tanssit Sotkamon Nuorisoseuran järjestämänä pidettiin syyskuussa 1991. Huvikeskuksen sisätiloihin mahtuu samanaikaisesti 2100 henkeä. Kesällä väkimäärää voi kuitenkin kasvattaa ulkotiloilla. Tämän vuoden tansseissa on käynyt keskimäärin noin 550 henkilöä. Juhannusaaton tansseihin myytiin 1260 lippua.

”Naapurivaaran Huvikeskuksen ohjelmisto laaditaan yleisön toiveiden, esiintyjien tiedossa olevan vetovoiman ja esiintyjien kalentereiden mukaan. Tietysti myös ns. hinta-laatu-suhde vaikuttaa”, kertoo ohjelmisto- ja markkinointitiimin vastaava Pertti Granqvist.

Naapurivaaralla tai tuttavallisemmin Napiksella tanssitoiminta on lähes ympärivuotista. Vain joulukuun alusta helmikuun loppuun pidetään taukoa.

Sotkamon Nuorisoseuran pyörittämän tanssitoiminnan talkooväen tarve on luonnollisesti myös suurta. ”Rekry on päällä jatkuvasti”, Granqvist toteaa. Ennen kautta järjestetään uuden talkooväen pestuutilaisuus. Porkkanaksi ja palkinnoksi talkooväelle tarjotaan matkoja, illanviettoja ja erilaisia etuja. Esimerkiksi henkilökuntakortilla pääsee kaikkiin Superjymyn Superpesiksen peleihin.

Suurimpina haasteina Sotkamossa nähdään Kainuun tapahtumaähky. Erilaisia tapahtumia järjestetään alueella todella paljon. Seuran järjestämien tanssien kanssa samanaikaisesti maakunnassa saattaa olla 20 erilaista musiikkiin liittyvää tilaisuutta. Lisäksi haasteina on yleinen kustannusten nousu ja ihmisten käyttäytymisen muutos. ”Näihin haasteisiin vastataan sopeuttamalla toimintaa kulloisenkin maailman ja seuran taloustilanteen mukaan. Lisäksi kehitetään koko ajan uusia juttuja. Lokakuussa on mm. luvassa tubettajien vierailu”, Granqvist kertoo.

Lopuksi Granqvist lainaa talousneuvos Einari Vidgrenia: ”Yksin ei oo kukkaan mittään, vuan yhessä myö jottaen tehhään.” Siinähän on kiteytettynä myös nuorisoseuratoiminnan perusajatus.

Lisää Naapurivaaran huvikeskuksen toiminnasta


Lavatansseja järjestäviä nuorisoseuroja

Tansseja järjestetään eri puolilla Suomea nuorisoseurantaloilla ja nuorisoseurojen omistamilla lavoilla. Joukossa on niin säännöllisesti tansseja järjestäviä kuin kerran pari vuodessa väkeä tanssittavia seuroja. Jotkut seurat järjestävät päivätansseja arkisin ja jotkut suurimittaisia huippuartistien tähdittämiä tapahtumia.

Alla on listattu joitakin tansseja järjestäviä nuorisoseuroja eri puolilta Suomea.

Etelä-Häme

  • Ahtialan-Koiskalan Nuorisoseura
  • Lappilan Nuorisoseura

Keski-Pohjanmaa

  • Alaviirteen Nuorisoseura
  • Karhin Nuorisoseura
  • Marinkaisten Nuorisoseura
  • Nivalan Nuorisoseura
  • Perhon KK:n Nuorisoseura
  • Sykäräisten Nuorisoseura
  • Ullavan Ylikylän Nuorisoseura
  • Ylivieskan Nuorisoseura

Etelä-Pohjanmaa

  • Evijärven Nuorisoseura
  • Evijärven Alapään Nuorisoseura
  • Mietaan Nuorisoseura
  • Ylistaron Ylipään Nuorisoseura

Kainuu

  • Neittävän Nuorisoseura
  • Nuaskylän Nuorisoseura
  • Sotkamon Nuorisoseura

Kymi

  • Elimäen Vilppulan Nuorisoseura

Lappi

  • Saarenkylän Nuorisoseura

Lounais-Suomi

  • Auran Nuorisoseura
  • Kauko-Pohjan Nuorisoseura
  • Luhalahden Nuorisoseura
  • Jalasjoen Nuorisoseura
  • Tähti Nuorisoseura

Pohjois-Savo

  • Vehmasmäen Nuorisoseura
  • Leppävirran Nuorisoseura
  • Paloniemen Nuorisoseura
  • Viitaniemen Nuorisoseura

Pohjois-Pohjanmaa

  • Ahmaskylän Nuorisoseura
  • Ainalin Nuorisoseura
  • Alpuan Nuorisoseura
  • Hetekylän Nuorisoseura
  • Huttukylän Nuorisoseura
  • Kiimingin Huttukylän Nuorisoseura
  • Iinattijärven Nuorisoseura
  • Kiimingin Alakylän Nuorisoseura
  • Limingan Nuorisoseura
  • Lumimetsän Nuorisoseura
  • Matkanivan Nuorisoseura
  • Nuorittan Nuorisoseura
  • Oijärven Nuorisoseura
  • Oulaisten Nuorisoseura
  • Oulunsuun Nuorisoseura
  • Paavolan Nuorisoseura
  • Petäjäskosken Nuorisoseura
  • Piippolan Nuorisoseura
  • Pyhänkosken Nuorisoseura
  • Sanginjoen Nuorisoseura
  • Sarakylän Nuorisoseura
  • Vihannin Nuorisoseura
  • Yli-Kollajan Nuorisoseura

Saimaa

  • Särkisalmen Nuorisoseura Parikkalassa
  • Välijoen Nuorisoseura Savitaipaleella
  • Heituinlahden Nuorisoseura Savitaipaleella

Ylä-Savo

  • Alapitkän Nuorisoseura
Jaa
Kirjoittaja
Hannu Ala-Sankola

Suomen Nuorisoseurojen järjestö- ja jäsenpalveluiden johtajana Hannu osaa kansalaisjärjestöbyrokratian ja lainsäädännön vaikka unissaan. Hän kirjoittaa verkkolehteen enimmäkseen järjestöllisistä teemoista sekä paikallisten nuorisoseurojen kuulumisista.

Näytä kaikki kirjoittajan artikkelit